Tekijänoikeus uutisiin on noussut puheenaiheeksi muun muassa siksi, että monet haluaisivat liittää Web-sivustoihinsa uutispalveluja ja käyttää tässä hyväkseen muiden tuottamaa uutisvirtaa. Ajatus on kyseenalainen; jotta sellaisella palvelulla olisi mainittavaa arvoa, sen pitäisi hyödyntää uutisaineistoa niin laajamittaisesti, että luettelosuojan takia siihen tarvittaisiin lupa. Toisaalta yksittäisten lyhyiden uutisten uudelleenjulkaiseminen on yleensä sallittua. Varsinainen lehtijuttu tai muu artikkeli kuitenkin nauttii tekijänoikeuden suojaa, vaikka sen aihe olisi ajankohtainen tapahtuma.
Aika usein kysytään, onko laillista julkaista esim. jostain netin uutispalvelusta uutisia omilla sivuilla. Paras käytännön neuvo olisi: unohda koko idea. Yksittäisiä uutisia voi toki käyttää hyväksi tehdessään omaa sivustoaan, mutta jos aikoo pystyttää jonkin portaalintapaisen uutispalveluineen, niin on syytä hankkiutua yhteistyöhön uutistoimistojen yms. kanssa ja sopia asioista. Mutta katsotaanpa asian oikeudellista puolta.
Uutinen voitaisiin kai määritellä esimerkiksi näin: 'ajankohtaisen, jotakin yleisöä kiinnostavan uuden tiedon esitys kielellisenä ilmaisuna, johon voi liittyä kuvitusta'. Uutiseen on täysi tekijänoikeus (tekijän eliniän ja 70 vuotta kuolinvuoden jälkeenkin), jos se ylittää ns. teoskynnyksen. Tekijänoikeus suojaa teosta luovan ilmaisun tuloksena, ei sen asiasisältöä; uutisen osalta tekijänoikeus ei suojaa tietoa siitä, mitä on tapahtunut, vaan sitä kirjallista asua, jossa tämä tieto ja sen mahdollinen kommentointi on esitetty. Tästä ja muista tekijänoikeuden yleisistä perusteista kertoo Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin.
Tekijällä tarkoitetaan sitä ihmistä, joka on uutisen kirjoittanut, valokuvan osalta valokuvaajaa - ei toki sitä ihmistä, jota uutinen koskee! Käytännössä tekijänoikeus useimmiten siirtyy sopimusten perusteella tekijältä työnantajalle, esim. sanomalehdelle tai uutistoimistolle.
|
Teoskynnys on suomalaisessa oikeuskäytännössä asettunut varsin alas kieliasuisten teosten osalta. Mutta oikeuskirjallisuudessa kyllä esitetään lyhyet, sähketyyppiset uutiset tyyppiesimerkkeinä teksteistä, jotka yleensä jäävät tekijänoikeuden ulkopuolelle. Oheinen esimerkkiuutinen (Metro-lehdestä 2000-11-01) ei käsitykseni mukaan ole tekijänoikeuden suojaama, koska se on kielellisesti yksinkertainen, persoonaton kuvaus eräistä tosiasioista - sellainen kuin pikku-uutisen pitääkin olla. Missä raja kulloinkin kulkee on sitten tulkinnanvarainen kysymys. Jos minun pitäisi nyrkkisääntö heittää, niin sanoisin, että kolmannen virkkeen jälkeen alkaa jo helposti olla kyse teokseksi tulkittavasta. Mutta pituus yksinään ei tietenkään ratkaise. Varsin lyhytkin teksti voi ylittää teoskynnyksen, jos se on ilmaisultaan omaperäinen. Mitä enemmän tekstissä on journalistisen jutun piirteitä, sitä selvempää on, että se on tekijänoikeuden piirissä. |
|
Uutisen mahdollinen kuvitus on yleensä valokuva. Silloin sitä koskee valokuvan erityinen suoja, joka ei edellytä minkään teoskynnyksen ylittymistä.
Joskus esiintyy käsitys, jonka mukaan uutiseen olisi "vain vuorokauden tekijänoikeus" tms. Tämä on väärinkäsitys, jonka taustalla on tekijänoikeuslain erityinen lisäsäädös (tekijänoikeuslain 50 §). Käytännössä se antaa erään lisäsuojan sellaisille uutisille, jotka eivät ylitä teoskynnystä. Siinä suoja-aika on siis vain 12 tuntia ja siinä on kyse vain ulkomailta saadun uutisen julkaisemisesta radiossa tai sanomalehdessä. (Epäselvää on, onko tämän tulkittava koskevan myös verkossa julkaistavaa "sanomalehteä".) Mutta tämä ei siis mitenkään rajoita mahdollista tekijänoikeutta uutiseen.
Varsinainen tekijänoikeus riippuu siis uutistekstien luonteesta. Varmin tapa tekijänoikeuden kannalta silloin, kun haluaa käyttää hyväkseen jostakin lukemaansa uutista omassa uutisoinnissaan, on kirjoittaa uutinen kokonaan itse omin sanoin. Silloin kyllä helposti asiasisältö muuntuu. Tekijänoikeushan ei suojaa uutisen asiasisältöä.
Lisäksi on huomattava, että uutisiakin koskee toki sitaattioikeus. Esimerkiksi omassa mielipidekirjoituksessa jostakin asiasta saa lainata sitä koskevia uutisia; lähde ja kirjoittaja on tällöin mainittava. Sitaattioikeus ei oikeuta esimerkiksi julkaisemaan uutisia sellaisinaan tai vain lähdemerkinnöillä varustettuina.
Tekijänoikeuslaki, tai yleensä mikään muukaan laki, ei edellytä tiedon lähteen ilmoittamista silloin, kun jostakin saatu uutinen esitetään omin sanoin. Silloin ei ole kyse toisen teoksen julkaisemisesta tai lainaamisesta vaan sen asiasisällön hyödyntämisestä. - Useimmiten tiedon alkuperän mainitseminen on muista syistä järkevää, muun muassa siksi, että lukija voi silloin arvioida tiedon luotettavuutta ja kenties mennä lukemaan alkuperäisen uutisen tms. Minä ainakin pidän melkein mitä tahansa lähdemainintaa luotettavuutta lisäävänä, verrattuna uutiseen, jonka alkuperää ei kerrota.
Uutisten laaja kokoelma saattaa saada teoskynnyksestä riippumatta suojan luettelona, mahdollisesti tietokantanakin. Esimerkiksi ison uutistoimiston yhden päivän uutisten kokoelma muodostanee luettelon tekijänoikeuslain 49 §:ssä tarkoitetussa mielessä. Koko roskan kopiointi ei siis ole sallittua, yksittäisten uutisten kyllä, jos ne eivät yllä teoskynnykseen.
Jos yrityksellä A on jonkinlainen uutispalvelu esim. Webissä (tai A julkaisee sanomalehteä tms.) ja firma B laajasti ja säännönmukaisesti ottaa ja julkaisee kyseisestä uutispalvelusta otettuja uutisia, niin se saatettaisiin tulkita laittomaksi, vaikka se tehtäisiin tavalla, joka ei loukkaa A:n tekijänoikeutta. Menettely ehkä tulkittaisiin sopimattomaksi menettelyksi elinkeinotoiminnassa eli vanhaa ilmaisua käyttäen vilpilliseksi kilpailuksi. Tämä on erittäin tulkinnanvarainen oikeudenala. Siitä on muutamia näkökohtia kirjoituksessani Yleistietoa immateriaalioikeudesta.
Linkki uutispalveluun on toki sallittu, kunhan kyseessä on todella linkki eikä esim. kehysten käyttö. Linkittämiseen ei normaalisti tarvita mitään lupia. Myös yksittäiseen uutiseen viittaaminen linkillä on sallittua; väite ns. "syvien linkkien" laittomuudesta johtuu siitä, ettei tunneta linkkikäsitettä eikä sitä, mitä linkit merkitsevät. Eri asia sitten on, että uutispalvelun tarjoaja voi muutella sivujen osoitteita jos haluaa, tietämättömyydestä (ei ymmärretä, että Cool URIs don't change) tai kiusan tekemiseksi.
Seuraavassa mainitsen muutamia Web-sivuja, joilla uutisten tekijänoikeus- ja muuta suojaa on jotenkin käsitelty tai sivuttu: