Newsgroups: sfnet.keskustelu.laki Subject: Hyvä tapa (Re: Jumalanpilkka) References: <55voe3$iq8@kani.Helsinki.FI> <560gl9$5kg@kruuna.Helsinki.FI> <569t20$cs2@oravannahka.helsinki.fi> <56ao7d$alb@kruuna.Helsinki.FI> --text follows this line-- ronkanen@cc.helsinki.fi (Osmo Ronkanen) writes: > In article <569t20$cs2@oravannahka.helsinki.fi>, > Matti J Tappinen wrote: > >On epämääräistä ja epäoikeudenmukaista, että jossain > >yhteydessä annetaan tuomioistuimelle oikeus tuomita lain > >rikkomisena se, mikä heidän mielestään on hyvän tavan vastaista. > > Missä pykälässä on näin sanottu? Mikä on rangaistus ko hyvän tavan > rikkomisesta? Minuakin on alkanut kiinnostaa ilmaisun "hyvä tapa" tai "hyvät tavat" (tai "hyvä kauppatapa" jne.) laaja käyttö laissa. On totta, että hyvien tapojen rikkomista ei ole kriminalisoitu erillisenä rikoksena. (Rikoslain 43 luku on tosin otsikoitu "Hyviä tapoja koskevain määräysten rikkomisesta", mutta se on vain luokitteleva otsikko; itse rangaistussäädökset käsittelevät varsin spesifisiä rikoksia.) Toisaalta hyvin monessa säädöksessä, myös kriminalisointiin liittyvissä, viitataan "hyvään tapaan". Otan taas kerran esimerkin tekijänoikeuden alalta: eräs tekijänoikeuden rajoituksista on sitaattioikeus, http://www.hut.fi/~jkorpela/tekoik.html#sit ja sen määrittelyssä on ilmaisu "hyvän tavan mukaisesti". Jos on nostettu oikeusjuttu tekijänoikeusrikkomuksesta tai -rikoksesta ja puolustus vetoaa sitaattioikeuteen, niin se, tulkitaanko syytteessä mainittu teko rikokseksi, riippuu (monen muun asian ohella tietysti) siitä, arvioidaanko lainaamisen tapahtuneen hyvän tavan mukaisesti. Ilmaisu "hyvä tapa" ei ole kriminalisointisäädöksessä mutta kylläkin säädöksessä, jolla voi olla olennainen merkitys arvioitaessa kriminalisointisäädöksen soveltuvuutta. _Tässä mielessä_ tuomioistuin voi joutua, ihan lain kirjaimen perusteella, vetämään rajan rikoksen ja ei-rikoksen välillä sen mukaan, mikä käsitys tuomioistuimella on hyvistä tavoista. Voi olla, että näin asioiden on syytäkin olla. Ei lain soveltaminen voi olla kokonaan arvovapaata toimintaa. Mutta ihmettelenpä, onko ihmisillä edes suurin piirtein sama käsitys siitä, mitä "hyvä tapa" käsitteenä _periaatteellisesti_ tarkoittaa, siis _minkäluonteisesta_ asiasta on kyse. Arkikielessä ilmaisu viittaa yleensä käytöstapoihin, sivistyneeseen käytökseen, mitä se sitten itse kullekin ja kussakin kulttuuripiirissä merkinneekin. Mutta lakikielessä ilmaisu tuntuu ehkä enemmänkin viittaavan _vakiintuneisiin_ tapoihin, yleiseen käytäntöön. Sanoisin jopa, että ilmaisu "hyvä tapa" on samalla tavoin kaksimielinen käsite kuin "normaali". Vaikka tekijänoikeuslain mukaan teoksen tekijä on tietyissä tilanteissa mainittava, niin on vakiintunut käytäntö, että rakennuksiin ei panna niiden arkkitehtien nimiä eikä tietokoneohjelman käyttäjälle näytetä ohjelman tekijöiden nimiä. On erittäin kyseenalaista, onko tämä hyvä tapa moraalisessa mielessä; mutta se on lähes yksinomainen käytäntö, jota ei juurikaan huomata asettaa kyseenalaiseksi, että tuomioistuin luultavasti tässä asiassa tulkitsisi käsitteen "hyvä tapa" suunnilleen merkityksessä 'niinkuin yleensä tehdään'. Yucca