Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen vakiintunut äännekirjoitus eli kirjoitusjärjestelmä, joka pyrkii kuvaamaan ääntämystä. Siitä käytetään myös nimitystä Uralic Phonetic Alphabet (UPA). Siitä on yleiskuvaus verkkosivulla Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT).
SUT:n kirjoittaminen hankalaa, mutta siinä auttavat Kotuksessa tehdyt UPA-näppäimistöasettelut, jotka kuvataan Kotuksen vanhalla sivulla Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (arkistoversio) ja jotka ovat ladattavissa sen kautta.
Tällä sivulla kuvataan tarkemmin se edellä mainituista näppäimistöasetteluista, joka on tehty Windows-järjestelmiä varten.
Seuraava taulukko kuvaa SUT-merkit samassa järjestyksessä kuin Antti Sovijärven ja Reino Peltolan teoksessa Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (5. painos, 1970), kuitenkin niin, että eräät merkit on ryhmitelty yhteen järjestyksestä hiukan poiketen. Lisäksi eräät merkkiryhmät kuten yläindeksit kuvataan jäljempänä erikseen.
Tähän on otettu mukaan myös merkin Unicode-koodiarvo ja suomenkielinen nimi. Tähän sisältyy tulkintaa, koska kirja ei yksilöi merkkejä tällä tavoin. Tulkinnoissa on ohjannut UPA-asettelu. Taulukossa on myös UPA-asettelun Windows-version mukainen näppäily, jolla merkki voidaan tuottaa. Merkkien merkitykset (äännearvo tai vaikutus ääntämykseen) on tässä kuvattu hyvin suppeasti ja viitteellisesti.
Ensimmäisessä sarakkeessa on merkki pystyfontilla ja kursiivifontilla.
Taulukkoon ei ole otettu latinalaisia peruskirjaimia a b d e f g h i j k l m n o p r s t u v w x y z eikä kirjaimia ä ja ö, joiden kirjoittaminen suomalaisella näppäimistöllä on ongelmatonta.
Näppäilymerkinnöissä AG X (missä X on jokin kirjain tai muu merkki) tarkoittaa, että painetaan X-näppäintä siten, että AltGr-näppäin on alas painettuna. Vastaavasti Shift X tarkoittaa X-näppäimen painamista Shift- eli Vaihto-näppäin alhaalla ja CL X taas X-näppäimen painamista Caps Lock -näppäin alhaalla.
| Näppäily | Unicode | Nimi | Merkitys | |
|---|---|---|---|---|
| Vieraiden aakkostojen kirjaimet | ||||
| α | AG P A | U+03B1 | alfa | a:n labiaalinen vastine |
| β | AG P B | U+03B2 | beeta | soinnillinen bilabiaalinen spirantti |
| γ | AG P G | U+03B3 | gamma | soinnillinen mediopalataalinen spirantti |
| δ | AG P D | U+03B4 | delta | soinnillinen medioalveolaarinen spirantti |
| ɛ | AG P E | U+025B | avoin e | illabiaalinen puoliväljä etuvokaali (e:n ja ä:n väliltä) |
| η | U+03B7 | eeta | äng-äänne | |
| ϑ | AG P T | U+03D1 | theeta-symboli | soinniton dentaalispirantti |
| κ | AG P K | U+03BA | kappa | soinnillinen palataalinen maiskausäänne |
| π | AG P P | U+03C0 | pii | soinnillinen labiaalinen maiskausäänne |
| ρ | AG P R | U+03C1 | rhoo | soinnillinen uvulaarinen tremulantti |
| τ | AG P Shift T | U+03C4 | tau | soinnillinen dentaalinen maiskausäänne |
| φ | AG P F | U+03C6 | fii | soinniton bilabiaalinen spirantti |
| χ | AG P H | U+03C7 | khii | soinniton mediopalataalinen spirantti |
| ψ | AG P S | U+03C8 | psii | soinnillinen bilabiaalinen tremulantti (ptruu-äänee) |
| л | AG P L | U+043B | kyrillinen (venäläinen) el | tumma l |
| Latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet | ||||
| ł | AG L L | U+0142 | poikkiviiva-l | puolitumma l |
| æ | AG Ä | U+00E6 | ae-kirjain (tanskalainen ä) | ä |
| ø | AG Ö | U+00D8 | poikkiviiva-o (tanskalainen ö) | ö |
| ð | AG P AG D | U+00F0 | eth | yksitäryinen medioalveolaarinen tremulantti |
| œ | AG O | U+0153 | oe-kirjain | ? |
| Kapiteelikirjaimet | ||||
| ᴀ | Shift A | U+1D00 | kapiteeli-a | soinniton t. puolisoinnillinen a |
| ᴀ̈ | Shift A ¨ | U+1D00 U+0308 | kapiteeli-ä | soinniton t. puolisoinnillinen ä (?) |
| ᴁ | AG Shift Ä | U+1D01 | kapiteeli-ae | soinniton t. puolisoinnillinen ä (?) |
| ʙ | Shift B | U+0299 | kapiteeli-b | soinniton t. puolisoinnillinen b |
| ᴅ | Shift D | U+1D05 | kapiteeli-d | soinniton t. puolisoinnillinen d |
| ᴇ | Shift E | U+1D07 | kapiteeli-e | soinniton t. puolisoinnillinen e |
| ɢ | Shift G | U+0262 | kapiteeli-g | soinniton t. puolisoinnillinen g |
| ᴅ | Shift I | U+1D05 | kapiteeli-i | soinniton t. puolisoinnillinen i |
| ᴊ | Shift J | U+1D0A | kapiteeli-j | soinniton t. puolisoinnillinen j |
| ʟ | Shift L | U+029F | kapiteeli-l | soinniton t. puolisoinnillinen l |
| ᴌ | ? | U+1D0C | kapiteeli-poikkiviiva-l | soinniton t. puolisoinnillinen ? |
| ᴍ | Shift M | U+1D0D | kapiteeli-m | soinniton t. puolisoinnillinen m |
| ɴ | Shift N | U+0274 | kapiteeli-n | soinniton t. puolisoinnillinen n |
| ʀ | Shift R | U+0280 | kapiteeli-r | soinniton t. puolisoinnillinen r |
| ᴜ | Shift U | U+1D1C | kapiteeli-u | soinniton t. puolisoinnillinen u |
| ᴜ̈ | Shift U ¨ | U+1D1C U+0308 | kapiteelinen saksalainen y | soinniton t. puolisoinnillinen y |
| ᴠ | Shift V | U+1D20 | kapiteeli-v | soinniton t. puolisoinnillinen v |
| ᴡ | Shift W | U+1D21 | kapiteeli-w | soinniton t. puolisoinnillinen w |
| ʏ | Shift Y | U+028F | kapiteeli-y | soinniton t. puolisoinnillinen y |
| ᴢ | Shift Z | U+1D22 | kapiteeli-z | soinniton t. puolisoinnillinen z |
| ᴢ̌ | Shift Z AG ' | U+1D22 U+030C | kapiteeli-hattu-z | soinniton t. puolisoinnillinen ž |
| ᴫ | AG P Shift L | U+1D2B | kapiteelinen kyrillinen el | soinniton t. puolisoinnillinen tumma l |
| ᴪ | AG P Shift S | U+1D2E | kapiteeli-psii | soinniton t. puolisoinnillinen bilabiaalinen tremulantti |
| ʜ | Shift H | U+029C | kapiteeli-h | soinniton siirtymä-äänne, johon voi liittyä laryngaalihälyä |
| ᴋ | Shift K | U+1D0B | kapiteeli-k | soinniton palataalinen maiskausäänne |
| ᴛ | Shift T | U+1D1B | kapiteeli-t | soinniton dentaalinen maiskausäänne |
| ᴨ | AG P Shift P | U+1D27 | kapiteeli-pii | soinniton labiaalinen maiskausäänne |
| ᴘ | Shift P | U+1D18 | kapiteeli-p | soinniton uvulaarinen tremulantti |
| ᴕ | U+1D15 | kapiteeli-ou | mikä tahansa takavokaali | |
| Erikoiskirjaimet | ||||
| ˀ | AG P Shift + | U+02C0 | glottaaliklusiili-tarkekirjain | soinniton laryngaaliklusiili |
| ᴤ | AG P Shift H | U+1D24 | soinnillinen laryngaalispirantti | soinnillinen laryngaalispirantti |
| Ylösalaiset (nurin käännetyt) kirjaimet | ||||
| ɐ | AG Q A | U+0250 | ylösalainen a | redusoitunut (vajaaääntöinen) a |
| ɐ̤ | AG Q AG - ¨ | U+0250 U+0324 | ylösalainen ä | redusoitunut ä |
| ə | AG Q E | U+0259 | švaa (ylösalainen e) | redusoitunut e |
| ə̑ | AG Q E AltGR + Shift ' | U+0259 U+0311 | švaa ja ylösalainen lyhyysmerkki | redusoitunut taka-e |
| ᴉ | AG Q I | U+1D09 | ylösalainen i | redusoitunut i |
| O̤ | O AG - ¨ | U+006F U+0324 | alatreema-o (ylösalainen ö) | redusoitunut ö |
| ɒ | AG Q AG A | U+0252 | ylösalainen alfa | redusoitunut a:n labiaalinen vastine |
| ᴈ | AG Q AG E | U+1D08 | käännetty avoin e | redusoitunut illabiaalinen puoliväljä etuvokaali t. vokaalin yleismerkki |
| ᴂ | AG Q AG Ä | U+1D02 | ylösalainen ae | redusoitunut ä |
| ʎ | AG Q Y | U+028E | ylösalainen y | soinnillinen h |
| ɯ | AG Q M | U+026. | ylösalainen m | keskivokaalinen u (”ruotsin u”) |
| ɔ | AG Q O | U+0254 | avoin o | avoin (puoliväljä) o |
| ᴐ | AG Q Shift O | U+1D10 | ylösalainen kapiteelinen avoin o | soinniton avoin (puoliväljä) o |
| ʌ | AG Q V | U+028C | ylösalainen kapiteeli-v | mikä tahansa vokaali |
| ɹ | AG Q R | U+0245 | ylösalainen r | soinnillinen tärytön puolitremulantti |
| ᴚ | AG Q Shift R | U+1D1A | ylösalainen kapiteeli-r | soinniton tärytön puolitremulantti |
| Kyljellään olevat kirjaimet | ||||
| ᴑ | AG Q O | U+1D11 | kyljellään oleva o | redusoitunut o |
| ᴝ | AG Q U | U+1D1D | kyljellään oleva u | redusoitunut u |
| ᴒ | AG Q AG C | U+1D12 | kyljellään oleva avoin o | redusoitunut avoin (puoliväljä) o |
| ᴞ | AG Q AG U | U+1D1E | kyljellään oleva saksalainen y (ü) | redusoitunut y |
| ᴓ | AG Q Ö | U+1D13 | kyljellään oleva poikkiviiva-o | redusoitunut ö |
| Yhdistyvät tarkkeet (tässä esitettyinä merkkiin ◌ liittyvinä) | ||||
| ◌̱ | AG - AG Shift ¨ | U+0331 | yhdistyvä alaviiva | soinnittomuus |
| ◌̃ | AG ¨ | U+0303 | yhdistyvä tilde | vahva nasaalisuus tai naso-oraalisuus |
| ◌̰ | AG - AG ¨ | U+0303 | yhdistyvä alatilde | heikko nasaalisuus tai naso-oraalisuus |
| ◌͔ | AG - < | U+0354 | yhdistyvä alapuolinen vasen nuolenpää | lievä takaisuus |
| ◌͕ | AG - Shift < | U+0355 | yhdistyvä alapuolinen oikea nuolenpää | lievä etisyys |
| ◌̌ | AG ' | U+030C | yhdistyvä hattu | voimakas hankaushälyisyys |
| ◌̬ | AG ' | U+032C | yhdistyvä alahattu | vokaalin väljyys t. konsonantin höllyys |
| ◌̭ | AG - Shift ¨ | U+032D | yhdistyvä alasirkumfleksi | vokaalin lievä suppeus väljyys t. konsonantin lievä dorsaalinen palatalisoituneisuus |
| ◌̇ | AG + . | U+0307 | yhdistyvä yläpiste | vokaalin suppeus t. konsonantin puolisoinnillisuus |
| ◌̣ | AG - . | U+0323 | yhdistyvä alapiste | suuri takaisuus |
| ◌̤ | AG - ¨ | U+0324 | yhdistyvä alatreema | uvulaarisuus |
| ◌̈ | ¨ | U+0308 | yhdistyvä treema | etuvokaalisuus t. konsonantin interdentaalisuus |
| ◌́ | ´ | U+0301 | yhdistyvä akuutti | liudentuneisuus |
| ◌̥ | AG - Å | U+0325 | yhdistyvä alaympyrä | konsonantin sonanttisuus |
| ◌̮ | AG - AG Shift ' | U+032E | yhdistyvä alalyhyysmerkki | keskivokaalisuus |
| ◌̯ | AG - Shift ' | U+032F | yhdistyvä käänteinen alalyhyysmerkki | vokaali esiintyy konsonanttisessa funktiossa |
| ◌̨ | U+0328 | yhdistyvä ogonek | konsonantin koronaalisuus t. vokaalin redusoituneisuus | |
| ◌̦ | U+0326 | yhdistyvä alapilkku | post- tai labiodentaalisuus | |
| ◌͓ | AG - AG X | U+0353 | yhdistyvä alarasti | käheä- tai sameasointisuus |
| ◌̟ | AG - + | U+031F | yhdistyvä alaplussa | narinaäänisyys |
| ◌̆ | AG Shift ' | U+0306 | yhdistyvä lyhyysmerkki | vajaalyhyt kesto |
| ◌̀ | AG Shift ` | U+0300 | yhdistyvä gravis | puolipitkä kesto |
| ◌͐ | AG + Shift < | U+0350 | yhdistyvä oikea nuolenpää | vajaapitkä kesto |
| ◌̄ | AG Shift ¨ | U+0304 | yhdistyvä pituusmerkki | pitkä kesto |
| ◌̂ | Shift ´ | U+0302 | yhdistyvä sirkumfleksi | ylipitkä kesto |
| Tarkekirjaimet | ||||
| ̬ | AP SP AG - AG ' | U+00A0 U+032C | alahattu | huuliartikulaation laveneminen (delabiaalistuminen) |
| ̭ | AP SP AG - AG Shift ¨ | U+00A0 U+032D | alasirkumfleksi | konsonantin tiukkuus |
| ˽ | AG P AG Shift - | U+x02FD | hyllytarkekirjain (hakamerkki) | edeltävän sanan loppukonsonantti on joutunut seuraavan sanan alkukonsonantiksi t. muodostunut sanoja yhdistäväksi geminaataksi tai osittain assimiloitunut seuraavan sanan alkuäänteen kaltaiseksi t. päinvastoin |
| ˾ | AG P CL - | U+x02FE | avoin hyllytarkekirjain | eksploosion eli laukeaman puute |
| ` | AG Shift ` | U+0060 | gravis | puolilyhyt kesto |
| ˇ | AG P AG ` | U+02C7 | hattu | laskeva-nouseva sävelkulku |
| ˆ | AG Shift I | U+02C6 | sirkumfleksitarke | nouseva-laskeva sävelkulku |
| ˉ | AG P AG Shidt ¨ | U+02C9 | pituusmerkkitarke | tasainen sävelkulku |
| Muut merkit | ||||
| ‘ | AG N | U+2018 | ylösalainen puolilainausmerkki | edeltävän klusiilin aspiraatio |
| ’ | AG M | U+2019 | (kaareva) heittomerkki | soinnillinen luja aluke t. puristussupistuma t. laryngaalinen lisäsulkeuma |
| ₍ | U+208D | alaindeksi alkulainausmerkki | tavuraja | |
| ‿ | AG P Shift - | U+203F | alakaari | edeltävän sanan loppuäänne on kokonaan tai osittain assimiloitunut seuraavan sanan alkuäänteen kaltaiseksi t. päinvastoin |
| · | AG Shift . | U+00B7 | rivinkeskinen piste | pääpaino |
| : | Shift . | U+003A | kaksoispiste | sivupaino |
| ˈ | AG + ' | U+02C8 | pystyviivatarke | pääpaino (IPAn mukainen merkintä) |
| ˌ | AG - ' | U+02CC | alapystyviivatarke | sivupaino (IPAn mukainen merkintä) |
| / | Shift 7 | U+002F | vinoviiva | puhetahdin raja |
| ⁺ | U+207A | yläindeksiplussa | puhetahtia laajemman yksikön (esim. rytmijakson) raja | |
| - | U+207A | viiva (tavuviiva-yhdysmerkki) | sanojen läheinen ääntämyksellinen yhteenkuuluvuus | |
| ⁔̣ | U+2054 U+0323 | alapisteellinen ylösalainen alakaari | kokotauko | |
| ⁔ | U+2054 | ylösalainen alakaari | täytetauko | |
| ♯ | U+266F | ylennysmerkki | ylentynyt ääni | |
| ♭ | U+266D | alennusmerkki | alentunut ääni | |
| ♮ | U+266E | normaalin äänialan merkki | tavallinen (ei ylentynyt eikä alentunut) ääniala | |
| – | U+2013 | ajatusviiva | siirtymä äänialasta toiseen | |
| ̏ | U+00A0 U+030F | kaksoisgravis | laskeva sävelkulku | |
| ˝ | U+02DD | kaksoisakuutti | nouseva sävelkulku | |
| ˜ | AG Shift Y | U+02DC | pieni tilde | heikosti nouseva sävelkulku |
Latinalaiset kirjaimet a:sta z:aan kirjoitetaan vastaavilla näppäimillä, samoin skandinaaviset ä ja ö, joskin ne tuottavat merkin ns. yhdistelmämerkkinä, vaikka tarkkeelliset kirjaimet muuten ovat UPA-asettelua käytettäessä ns. hajotelmamerkkeinä.
Vaikka kirjan mukaan a-äänteen labiaalista vastinetta merkitään alfalla α, sen sijasta käytetään usein ruotsalaista o:ta å, joka on helpompi kirjoittaa (suoraan omalla näppäimellään) ja saattaa olla selvemmin erottuva, sillä kursiivissa a ja α (alfa) saattavat olla aika samannäköisiä.
Useimmilla latinalaisilla peruskirjaimilla on (suunnilleen) sama äännearvo kuin suomen kirjoitusjärjestelmässä. Kirjainta c ei Sovijärven ja Peltolan kirjan mukaan käytetä SUT:ssä, mutta usein sillä merkitään affrikaattaa, jossa t-äänteellä on s-äänteen tapainen laukeama. Kirjain w tarkoittaa soinnillista bilabiaalista puolivokaalia ja z soinnillista s-äänteen vastinetta, Kirjaimia q ja x käytetään vain seuraavassa kuvattavissa yleismerkeissä.
Seuraavat merkit ja merkkiyhdistelmät eivät tarkoita mitään erityisiä äänteitä, vaan ne ovat yleismerkkejä, joilla voidaan ilmaista esimerkiksi rekonstruktion epävarmuutta:
| x | mikä tahansa yksinäiskonsonantti |
| xx | mikä tahansa kaksoiskonsonantti (geminaatta) |
| xy | mikä tahansa kahden konsonantin yhdistelmä |
| qxy | mikä tahansa kolmen konsonantin yhdistelmä |
Edellä olevasta poiketen käytetään nykyisin joissakin yhteyksissä (mm. Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa) vokaalin yleismerkkinä ylösalaista avointa e:tä ᴈ.
| ʌ | U+028C | mikä tahansa vokaali |
| ᴕ | U+1D15 | mikä tahansa takavokaali |
| ᴕ̈ | U+1D15 U+0308 | mikä tahansa etuvokaali |
| ʌʌ | U+028C U+028C | mikä tahansa diftongi |
SUT:ssä yläindeksikirjaimilla osoitetaan ylilyhyitä äänteitä.
Niitä voidaan kirjoittaa näppäilemällä AG + ja haluttu kirjain.
Esimerkiksi AG + W tuottaa yläindeksi-w:n ʷ.
Näin voidaan tuottaa seuraavat kirjaimet yläindekseinä:
wrtyuiop
asdfghjkl
zxcvbnm.
Yhdistelmällä AG + Shift X saadaan aikaan isoja kirjaimia (eli versaalikirjaimia) yläindekseinä, kun X on jokin seuraavista: WERT UIOP A D GHJKL BNM. Ilmeisesti näiden tulkitaan tarkoittavan vastaavia kapiteelikirjaimia vastaavia äänteitä ylilyhyinä. Lisäksi voidaan tuottaa eräitä muitakin yläindeksikirjaimia näppäilemällä AG + ennen näppäilyä, joka tuottaa rivillä olevan kirjaimen. Esimerkiksi kun švaa tuotetaan näppäilyllä AG Q E, niin yläindeksi-švaa saadaan näppäilyllä AG + AG Q E.
SUT:ssä alaindeksinä olevilla kirjaimilla osoitetaan edellä tai jäljessä olevan äänteen aiheuttamaa sivuartikulaatiota. Esimerkiksi aₒ tarkoittaa labiaalistunutta (o-sävyistä) a-äännettä. Tällaisia alaindeksikirjaimia voidaan kirjoittaa näppäilemällä AG - ja haluttu kirjain. Tämä koskee kirjaimia a e i o u r v x ə β γ χ φ ρ.
UPA-näppäimistöasettelulla ei voi kirjoittaa eetaa η. Sen sijaan sillä voi kirjoittaa näppäilyllä AG P AG N äng-kirjaimen ŋ, jota yleisesti käytetään äng-äänteen foneettisena merkkinä. SUT:n perinteeseen kuuluu kuitenkin käyttää eetaa, ja sen myös Sovijärven ja Peltolan kirja selvästi kuvaa sisältämättä ängää lainkaan.
Näppäimistöasettelulla ei voi tuottaa yhdistyvää alapilkkua eikä yhdistyvää ogonekia eikä niiden tapaisia merkkiä, ei myöskään tavurajan merkkiä, joka on tässä tulkittu alaindeksinä olevaksi alkulainausmerkiksi, esimerkiksi me₍tsas.
Useissa fonteissa kapiteeli-v on täysin tai lähes samanlainen kuin tavallinen pieni v. Vastaava ongelma on seuraavissa: kapiteeli-w, kapiteeli-z, kapiteeli-hattu-z, kapiteelinen kyrillinen el.
Näppäimistöasettelussa AG Q E tuottaa švaan, vaikka sen kuvauksen perusteella voisi olettaa, että se tuottaa ylösalaisen e:n ǝ (U+01DD). Käytännössä nämä merkit lienevät kaikissa fonteissa samannäköiset, ja Unicode-standardin mukaan ylösalaista e:tä käytetään vain nigerialaisessa aakkostossa.
Merkki ɛ mainitaan asettelun kuvauksessa kreikkalaisena merkkinä, mutta asettelu tuottaa samannäköisen merkin, joka on määritelty latinalaiseksi kirjaimeksi avoin e (nimi johtuu siitä, että foneettisessa kirjoituksessa merkki tarkoittaa vokaalia, joka on avoimempi kuin e).
Sovijärven ja Peltolan kirja ei kuvaa æ-kirjaimen äännearvoa. Tässä esityksessä on tulkittu, että se tarkoittaa samaa kuin ä. Vastaavasti on ø-kirjaimen tulkittu tarkoittavan samaa kuin ö. Selvältä vaikuttaa, että ü tarkoittaa samaa kuin y; kirjassa on vokaalien kuvauksessa merkintä ü (y). Oe-kirjaimen &eolig; merkitys jää epäselväksi: kirja mainitsee sen aivan alussa, mutta ei myöhemmin. Sen voisi arvella tarkoittavan jotain ö:tä muistuttavaa vokaalia,
Unicodessa ei ole kyljellään olevaa ae:tä, vaikka sellainen esiintyy kirjassa. Sitä ei ole ehdotettu Unicodeen, koska sitä pidetään ylösalaisen ae:n glyyfivarianttina. Joka tapauksessa merkeillä on sama merkitys.
Kirjassa mainitaan nurin käännetty kapiteeli-v, mutta sitä ei ole otettu Unicodeen. Tässä on tulkittu, että sen sijasta käytetään nurin ylösalaista v:tä.
Kirjan mukaan merkki ɔ on nurinkäännetty c, mutta Unicodessa se on nimetty avoimeksi o:ksi, mikä vastaa sen äännemerkitystä. Tässä esityksessä se kuitenkin on kyljellään olevien kirjainten joukossa.
Kirjassa kuvattu klusiilin aspiraatiota osoittava, kirjaimen jäljessä käytettävä merkki on tulkinnanvarainen. Siinä ensin esitetty merkki on lähinnä ylösalainen puolilainausmerkki ‘ (U+2018), mutta esimerkeissä on pikemminkin käännetty puolilainausmerkki ‛ (U+201B), Tässä noudatetaan UPA-asettelun tulkintaa: siinä on näistä merkeistä vain edellinen.
Selvemmältä vaikuttaa, että kirjassa mm. ns. soinnillisen lujan alukkeen merkiksi esitetty symboli on tavallinen kaareva heittomerkki. Kirjan mukaan se voi muussa merkityksessä esiintyä paitsi vokaalin jäljessä (esim. e’) myös vokaalin päällä. Jälkimmäistä ei voi tuottaa UPA-asettelulla. Unicodessa sen ehkä voisi tulkita yhdistyväksi yläpilkuksi U+0313, jolla saataisiin esimerkiksi esitys e̓.
Muutenkin erilaisissa pilkun tapaisissa tarkkeissa on tulkintaongelmia.
Alakaari ‿ on esitetty näppäimistökaaviossa ikään kuin se olisi kahteen merkkiin liittyvä tarke, mutta se on tavallinen tilaavievä (spacing) merkki.
Eräät näppäilyt eivät näytä toimivan Word 365:ssä, kuten sellaiset, jotka alkavat AG - AG (ne toimivat ikään kuin alkua AG ei olisi).
Pääpainoa osoittava korotettu piste on asettelussa tulkittu rivinkeskiseksi pisteeksi (·), ja sen voi kirjoittaa kahdellakin tavalla (toinen on AG P ). Ulkoasun kannalta sopivampi tulkinta olisi, että SUT:n pääpainon merkki on Unicodessa ano teleia U+0387 (·), joka normaalisti sijaitsee x-korkeudella (kirjainten a, s, x yms. yläreunan tasolla) eikä sen puolivälissä. Vertaa: sa·naton, sa·naton.
SUT:ssä on myös kirjaimen yläpuolelle sijoitettavat numerot 1, 2, 3 ja 4 suhteellisen painon tai lausefoneettisen sävelkulun esittämiseen. Ne eivät kuitenkaan ole esitettävissä Unicodessa; lähimmät vastineet olisivat kirjaimen jälkeen sijoitettavat yläindeksinumerot; nekään eivät kuitenkaan sisälly asetteluun. Näin ollen sillä ei voi myöskään esittää taukojen rytmistä pituutta yläindeksinumeroilla 0:sta 4:ään. Myöskään kirjaimen alapuolelle sijoitettavat numerot, joita SUT:ssä käytetään eräissä merkinnöissä, eivät ole esitettävissä Unicode-merkeillä, vaan tarvitaan ladonnan tekniikoita.