Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) ja näppäimistöasettelu sille

Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT) on suomalais-ugrilaisten kielten tutkimukseen vakiintunut äänne­kirjoitus eli kirjoitus­järjestelmä, joka pyrkii tarkoin kuvaamaan ääntämystä. Siitä käytetään myös nimitystä Uralic Phonetic Alphabet (UPA). SUT:ssä käytetään kyllä tarkkeita eli diakriittisia merkkejä laajasti, mutta niiden lisäksi on käytössä lisä­kirjaimia ja yleinen peri­aate ääntämyksen­mukaisuudesta.

SUT:ssä käytetään perinnäisesti kursivoituja kirjaimia. Koska tällöin kaikki kirjaimet kursivoidaan, tavalla ei ole mitään erityistä merkitystä. Tapaa voi noudattaa silloin, kun se on mahdollista. Toisaalta siitä voi poiketa, jos kaikkien kirjainten kursivointi ei ole mahdollista tai jos jouduttaisiin käyttämään fonttia, jonka kursiivi on ns. kone­kursiivia. Lisäksi monissa aidoissa kursiivi­fonteissakin monet muutkin merkit kuin kirjaimet ovat vinossa, mikä voi hämärtää niiden luonteen. Tässä kuvauksessa merkit esitetään sekä kursivoimattomina että kursivoituina.

SUT on kuvattu Antti Sovijärven ja Reino Peltolan teoksessa Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus, jonka 5. painos (1970) on verkossa luettavissa (kuvaskannattuna PDF-muodossa). Käytännössä sen merkintä­tavoista on jossain määrin poikettu eri tavoin. Ei ole virallista SUT:n määrittelyä. Esimerkiksi Ison suomen kieli­opin ääntämis­merkinnät noudattavat suurelta osin SUT:tä, mutta niissä myös poiketaan niistä kansain­välisen foneettisen aakkoston IPAn suuntaan.

SUT:n kirjoittaminen hankalaa, mutta siinä auttavat Kotuksessa tehdyt UPA-näppäimistö­asettelut, jotka kuvataan Kotuksen vanhalla sivulla Suomalais-ugrilainen tarke­kirjoitus (arkisto­versio) ja jotka ovat ladattavissa sen kautta.

Perustaulukko

Seuraava taulukko kuvaa SUT-merkit samassa järjestyksessä kuin Sovijärven ja Peltolan kirjassa, kuitenkin niin, että eräät merkit on ryhmitelty yhteen järjestyksestä hiukan poiketen. Lisäksi eräät merkkiryhmät kuten yläindeksit kuvataan jäljempänä erikseen.

Tähän on otettu mukaan myös merkin Unicode-koodiarvo ja suomen­kielinen nimi. Tähän sisältyy tulkintaa, koska kirja ei yksilöi merkkejä tällä tavoin. Tulkinnoissa on ohjannut UPA-asettelu. Taulukossa on myös UPA-asettelun Windows-version mukainen näppäily, jolla merkki voidaan tuottaa. Merkkien merkitykset (äänne­arvo tai vaikutus ääntämykseen) on tässä kuvattu hyvin suppeasti ja viitteellisesti.

Ensimmäisessä sarakkeessa on merkki pystyfontilla ja kursiivifontilla.

Taulukkoon ei ole otettu latinalaisia peruskirjaimia a b d e f g h i j k l m n o p r s t u v w x y z eikä kirjaimia ä ja ö, joiden kirjoittaminen suomalaisella näppäimistöllä on ongelmatonta.

Näppäilymerkinnöissä AG X (missä X on jokin kirjain tai muu merkki) tarkoittaa, että pai­ne­taan X-näppäintä siten, että AltGr-näppäin on alas painettuna. Vastaavasti Shift X tar­koit­taa X-näppäimen painamista Shift- eli Vaihto-näppäin alhaalla ja CL X taas X-näp­päi­men painamista Caps Lock -näppäin alhaalla.

Näppäily Unicode Nimi Merkitys
Vieraiden aakkostojen kirjaimet
α AG P A U+03B1 alfa a:n labiaalinen vastine
β AG P B U+03B2 beeta soinnillinen bilabiaalinen spirantti
γ AG P G U+03B3 gammasoinnillinen mediopalataalinen spirantti
δ AG P D U+03B4 deltasoinnillinen medioalveolaarinen spirantti
ɛ AG P E U+025B avoin eillabiaalinen puoliväljä etuvokaali (e:n ja ä:n väliltä)
η U+03B7 eeta äng-äänne
ϑ AG P T U+03D1 theeta-symboli soinniton dentaalispirantti
κ AG P K U+03BA kappasoinnillinen palataalinen maiskausäänne
π AG P P U+03C0 pii soinnillinen labiaalinen maiskausäänne
ρ AG P R U+03C1 rhoo soinnillinen uvulaarinen tremulantti
τ AG P Shift T U+03C4 tausoinnillinen dentaalinen maiskausäänne
φAG P F U+03C6 fii soinniton bilabiaalinen spirantti
χ AG P H U+03C7 khiisoinniton mediopalataalinen spirantti
ψ AG P S U+03C8 psiisoinnillinen bilabiaalinen tremulantti (ptruu-äänee)
л AG P L U+043B kyrillinen (venäläinen) el tumma l
Latinalaisen aakkoston lisäkirjaimet
ł AG L L U+0142 poikkiviiva-l puolitumma l
æ AG Ä U+00E6 ae-kirjain (tanskalainen ä) ä
ø AG Ö U+00D8 poikkiviiva-o (tanskalainen ö) ö
ð AG P AG D U+00F0 eth yksitäryinen medioalveolaarinen tremulantti
œ AG O U+0153 oe-kirjain?
Kapiteelikirjaimet
Shift A U+1D00 kapiteeli-a soinniton t. puolisoinnillinen a
ᴀ̈ Shift A ¨U+1D00 U+0308kapiteeli-ä soinniton t. puolisoinnillinen ä (?)
AG Shift ÄU+1D01kapiteeli-ae soinniton t. puolisoinnillinen ä (?)
ʙ Shift BU+0299kapiteeli-b soinniton t. puolisoinnillinen b
Shift DU+1D05kapiteeli-d soinniton t. puolisoinnillinen d
Shift EU+1D07kapiteeli-e soinniton t. puolisoinnillinen e
ɢ Shift GU+0262kapiteeli-g soinniton t. puolisoinnillinen g
Shift IU+1D05kapiteeli-i soinniton t. puolisoinnillinen i
Shift JU+1D0Akapiteeli-j soinniton t. puolisoinnillinen j
ʟ Shift LU+029Fkapiteeli-l soinniton t. puolisoinnillinen l
?U+1D0Ckapiteeli-poikkiviiva-l soinniton t. puolisoinnillinen ?
Shift MU+1D0Dkapiteeli-m soinniton t. puolisoinnillinen m
ɴ Shift NU+0274kapiteeli-n soinniton t. puolisoinnillinen n
ʀ Shift RU+0280kapiteeli-r soinniton t. puolisoinnillinen r
Shift UU+1D1Ckapiteeli-u soinniton t. puolisoinnillinen u
ᴜ̈ Shift U ¨U+1D1C U+0308kapiteelinen saksalainen y soinniton t. puolisoinnillinen y
Shift VU+1D20kapiteeli-v soinniton t. puolisoinnillinen v
Shift WU+1D21kapiteeli-w soinniton t. puolisoinnillinen w
ʏ Shift YU+028Fkapiteeli-y soinniton t. puolisoinnillinen y
Shift ZU+1D22kapiteeli-z soinniton t. puolisoinnillinen z
ᴢ̌ Shift Z AG 'U+1D22 U+030Ckapiteeli-hattu-z soinniton t. puolisoinnillinen ž
AG P Shift LU+1D2Bkapiteelinen kyrillinen el soinniton t. puolisoinnillinen tumma l
AG P Shift SU+1D2Ekapiteeli-psii soinniton t. puolisoinnillinen bilabiaalinen tremulantti
ʜ Shift HU+029Ckapiteeli-h soinniton siirtymä-äänne, johon voi liittyä laryngaalihälyä
Shift KU+1D0Bkapiteeli-k soinniton palataalinen maiskausäänne
Shift TU+1D1Bkapiteeli-t soinniton dentaalinen maiskausäänne
AG P Shift PU+1D27kapiteeli-pii soinniton labiaalinen maiskausäänne
Shift PU+1D18kapiteeli-p soinniton uvulaarinen tremulantti
U+1D15kapiteeli-ou mikä tahansa takavokaali
Erikoiskirjaimet
ˀ AG P Shift +U+02C0glottaaliklusiili-tarkekirjainsoinniton laryngaaliklusiili
AG P Shift HU+1D24soinnillinen laryngaalispirantti soinnillinen laryngaalispirantti
Ylösalaiset (nurin käännetyt) kirjaimet
ɐ AG Q AU+0250ylösalainen a redusoitunut (vajaaääntöinen) a
ɐ̤ AG Q AG - ¨U+0250 U+0324ylösalainen ä redusoitunut ä
ə AG Q EU+0259švaa (ylösalainen e)redusoitunut e
ə̑ AG Q E AltGR + Shift 'U+0259 U+0311švaa ja ylösalainen lyhyysmerkki redusoitunut taka-e
AG Q IU+1D09ylösalainen i redusoitunut i
O AG - ¨U+006F U+0324alatreema-o (ylösalainen ö) redusoitunut ö
ɒ AG Q AG AU+0252ylösalainen alfa redusoitunut a:n labiaalinen vastine
AG Q AG EU+1D08käännetty avoin e redusoitunut illabiaalinen puoliväljä etuvokaali t. vokaalin yleismerkki
AG Q AG ÄU+1D02ylösalainen ae redusoitunut ä
ʎ AG Q YU+028Eylösalainen y soinnillinen h
ɯ AG Q MU+026.ylösalainen m keskivokaalinen u (”ruotsin u”)
ɔ AG Q O U+0254avoin o avoin (puoliväljä) o
AG Q Shift O U+1D10ylösalainen kapiteelinen avoin osoinniton avoin (puoliväljä) o
ʌ AG Q V U+028Cylösalainen kapiteeli-vmikä tahansa vokaali
ɹ AG Q R U+0245ylösalainen rsoinnillinen tärytön puolitremulantti
AG Q Shift R U+1D1Aylösalainen kapiteeli-rsoinniton tärytön puolitremulantti
Kyljellään olevat kirjaimet
AG Q O U+1D11kyljellään oleva o redusoitunut o
AG Q U U+1D1Dkyljellään oleva u redusoitunut u
AG Q AG C U+1D12kyljellään oleva avoin o redusoitunut avoin (puoliväljä) o
AG Q AG U U+1D1Ekyljellään oleva saksalainen y (ü)redusoitunut y
AG Q Ö U+1D13kyljellään oleva poikkiviiva-o redusoitunut ö
Yhdistyvät tarkkeet (tässä esitettyinä merkkiin ◌ liittyvinä)
◌̱ AG - AG Shift ¨ U+0331 yhdistyvä alaviiva soinnittomuus
◌̃ AG ¨ U+0303 yhdistyvä tildevahva nasaalisuus tai naso-oraalisuus
◌̰ AG - AG ¨ U+0303 yhdistyvä alatildeheikko nasaalisuus tai naso-oraalisuus
◌͔ AG - < U+0354 yhdistyvä alapuolinen vasen nuolenpää lievä takaisuus
◌͕ AG - Shift < U+0355 yhdistyvä alapuolinen oikea nuolenpää lievä etisyys
◌̌ AG ' U+030C yhdistyvä hattu voimakas hankaushälyisyys
◌̬ AG ' U+032C yhdistyvä alahattu vokaalin väljyys t. konsonantin höllyys
◌̭ AG - Shift ¨U+032D yhdistyvä alasirkumfleksi vokaalin lievä suppeus väljyys t. konsonantin lievä dorsaalinen palatalisoituneisuus
◌̇ AG + .U+0307 yhdistyvä yläpistevokaalin suppeus t. konsonantin puolisoinnillisuus
◌̣ AG - .U+0323 yhdistyvä alapistesuuri takaisuus
◌̤ AG - ¨U+0324 yhdistyvä alatreemauvulaarisuus
◌̈ ¨U+0308 yhdistyvä treemaetuvokaalisuus t. konsonantin interdentaalisuus
◌́ ´U+0301 yhdistyvä akuuttiliudentuneisuus
◌̥ AG - ÅU+0325 yhdistyvä alaympyräkonsonantin sonanttisuus
◌̮ AG - AG Shift 'U+032E yhdistyvä alalyhyysmerkkikeskivokaalisuus
◌̯ AG - Shift 'U+032F yhdistyvä käänteinen alalyhyysmerkki vokaali esiintyy konsonanttisessa funktiossa
◌̨ U+0328 yhdistyvä ogonek konsonantin koronaalisuus t. vokaalin redusoituneisuus
◌̦ U+0326 yhdistyvä alapilkkupost- tai labiodentaalisuus
◌͓ AG - AG XU+0353 yhdistyvä alarastikäheä- tai sameasointisuus
◌̟ AG - +U+031F yhdistyvä alaplussanarinaäänisyys
◌̆ AG Shift 'U+0306 yhdistyvä lyhyysmerkkivajaalyhyt kesto
◌̀ AG Shift ` U+0300 yhdistyvä gravis puolipitkä kesto
◌͐ AG + Shift < U+0350 yhdistyvä oikea nuolenpäävajaapitkä kesto
◌̄ AG Shift ¨U+0304 yhdistyvä pituusmerkkipitkä kesto
◌̂ Shift ´U+0302 yhdistyvä sirkumfleksiylipitkä kesto
Tarkekirjaimet
 ̬ AP SP AG - AG ' U+00A0 U+032C alahattu huuliartikulaation laveneminen (delabiaalistuminen)
 ̭ AP SP AG - AG Shift ¨ U+00A0 U+032D alasirkumfleksi konsonantin tiukkuus
˽ AG P AG Shift -U+x02FD hyllytarkekirjain (hakamerkki) edeltävän sanan loppukonsonantti on joutunut seuraavan sanan alkukonsonantiksi t. muodostunut sanoja yhdistäväksi geminaataksi tai osittain assimiloitunut seuraavan sanan alkuäänteen kaltaiseksi t. päinvastoin
˾ AG P CL -U+x02FE avoin hyllytarkekirjain eksploosion eli laukeaman puute
` AG Shift ` U+0060 gravis puolilyhyt kesto
ˇ AG P AG ` U+02C7 hattu laskeva-nouseva sävelkulku
ˆ AG Shift I U+02C6 sirkumfleksitarke nouseva-laskeva sävelkulku
ˉ AG P AG Shidt ¨U+02C9 pituusmerkkitarke tasainen sävelkulku
Muut merkit
AG N U+2018 ylösalainen puoli­lainaus­merkkiedeltävän klusiilin aspiraatio
AG M U+2019 (kaareva) heitto­merkkisoinnillinen luja aluke t. puristussupistuma t. laryngaalinen lisäsulkeuma
U+208D alaindeksi alkulainausmerkki tavuraja
AG P Shift -U+203F alakaari edeltävän sanan loppuäänne on kokonaan tai osittain assimiloitunut seuraavan sanan alkuäänteen kaltaiseksi t. päinvastoin
· AG Shift . U+00B7 rivinkeskinen piste pääpaino
: Shift . U+003A kaksoispiste sivupaino
ˈ AG + ' U+02C8 pystyviivatarke pääpaino (IPAn mukainen merkintä)
ˌ AG - ' U+02CC alapystyviivatarke sivupaino (IPAn mukainen merkintä)
/ Shift 7 U+002F vinoviiva puhetahdin raja
U+207A yläindeksiplussa puhetahtia laajemman yksikön (esim. rytmijakson) raja
- U+207A viiva (tavuviiva-yhdysmerkki)sanojen läheinen ääntämyksellinen yhteenkuuluvuus
⁔̣ U+2054 U+0323alapisteellinen ylösalainen alakaari kokotauko
U+2054 ylösalainen alakaaritäytetauko
U+266F ylennysmerkki ylentynyt ääni
U+266D alennusmerkki alentunut ääni
U+266E normaalin äänialan merkkitavallinen (ei ylentynyt eikä alentunut) ääniala
U+2013 ajatusviivasiirtymä äänialasta toiseen
 ̏ U+00A0 U+030F kaksoisgravis laskeva sävelkulku
˝ U+02DD kaksoisakuutti nouseva sävelkulku
˜AG Shift YU+02DC pieni tilde heikosti nouseva sävelkulku

Latinalaiset peruskirjaimet

Latinalaiset kirjaimet a:sta z:aan kirjoitetaan vastaavilla näppäimillä, samoin skandinaaviset ä ja ö, joskin ne tuottavat merkin ns. yhdistelmä­merkkinä, vaikka tarkkeelliset kirjaimet muuten ovat UPA-asettelua käytettäessä ns. hajotelma­merkkeinä.

Vaikka kirjan mukaan a-äänteen labiaalista vastinetta merkitään alfalla α, sen sijasta käytetään usein ruotsalaista o:ta å, joka on helpompi kirjoittaa (suoraan omalla näppäimellään) ja saattaa olla selvemmin erottuva, sillä kursiivissa a ja α (alfa) saattavat olla aika saman­näköisiä.

Useimmilla latinalaisilla peruskirjaimilla on (suunnilleen) sama äännearvo kuin suomen kirjoitus­järjestelmässä. Kirjainta c ei Sovijärven ja Peltolan kirjan mukaan käytetä SUT:ssä, mutta usein sillä merkitään affrikaattaa, jossa t-äänteellä on s-äänteen tapainen laukeama. Kirjain w tarkoittaa soinnillista bilabiaalista puolivokaalia ja z soinnillista s-äänteen vas­ti­net­ta, Kirjaimia q ja x käytetään vain seuraavassa kuvattavissa yleis­merkeissä.

Äänteiden yleismerkit

Seuraavat merkit ja merkkiyhdistelmät eivät tarkoita mitään erityisiä äänteitä, vaan ne ovat yleis­merkkejä, joilla voidaan ilmaista esimerkiksi rekonstruktion epävarmuutta:

Konsonanttien yleismerkit

x mikä tahansa yksinäiskonsonantti
xx mikä tahansa kaksoiskonsonantti (geminaatta)
xy mikä tahansa kahden konsonantin yhdistelmä
qxy mikä tahansa kolmen konsonantin yhdistelmä

Vokaalien yleismerkit

Edellä olevasta poiketen käytetään nykyisin joissakin yhteyksissä (mm. Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa) vokaalin yleismerkkinä ylösalaista avointa e:tä ᴈ.

ʌ U+028Cmikä tahansa vokaali
U+1D15mikä tahansa takavokaali
ᴕ̈ U+1D15 U+0308mikä tahansa etuvokaali
ʌʌ U+028C U+028Cmikä tahansa diftongi

Ylä- ja alaindeksit

SUT:ssä yläindeksikirjaimilla osoitetaan ylilyhyitä äänteitä. Niitä voidaan kirjoittaa näp­päi­le­mäl­lä AG + ja haluttu kirjain. Esimerkiksi AG + W tuottaa yläindeksi-w:n ʷ. Näin voidaan tuottaa seuraavat kirjaimet yläindekseinä:
wrtyuiop
asdfghjkl
zxcvbnm.

Yhdistelmällä AG + Shift X saadaan aikaan isoja kirjaimia (eli versaali­kirjaimia) ylä­indek­sei­nä, kun X on jokin seuraavista: WERT UIOP A D GHJKL BNM. Ilmeisesti näiden tulkitaan tarkoittavan vastaavia kapiteeli­kirjaimia vastaavia äänteitä ylilyhyinä. Lisäksi voidaan tuottaa eräitä muitakin yläindeksi­kirjaimia näppäilemällä AG + ennen näppäilyä, joka tuottaa rivillä olevan kirjaimen. Esimerkiksi kun švaa tuotetaan näppäilyllä AG Q E, niin yläindeksi-švaa saadaan näppäilyllä AG + AG Q E.

SUT:ssä alaindeksinä olevilla kirjaimilla osoitetaan edellä tai jäljessä olevan äänteen aiheuttamaa sivu­arti­ku­laa­tio­ta. Esimerkiksi aₒ tarkoittaa labiaalistunutta (o-sävyistä) a-äännettä. Tällaisia ala­indeksi­kirjaimia voidaan kirjoittaa näp­päi­le­mäl­lä AG - ja haluttu kirjain. Tämä koskee kirjaimia a e i o u r v x ə β γ χ φ ρ.

Huomautuksia

Äng-äänteen merkki

UPA-näppäimistö­asettelulla ei voi kirjoittaa eetaa η. Sen sijaan sillä voi kirjoittaa näppäilyllä AG P AG N äng-kirjaimen ŋ, jota yleisesti käytetään äng-äänteen foneettisena merkkinä. SUT:n perinteeseen kuuluu kuitenkin käyttää eetaa, ja sen myös Sovijärven ja Peltolan kirja selvästi kuvaa sisältämättä ängää lainkaan.

Asettelun rajoituksia

Näppäimistöasettelulla ei voi tuottaa yhdistyvää alapilkkua eikä yhdistyvää ogonekia eikä niiden tapaisia merkkiä, ei myöskään tavurajan merkkiä, joka on tässä tulkittu alaindeksinä olevaksi alku­lainaus­merkiksi, esimerkiksi me₍tsas.

Kapiteelikirjainten erotettavuusongelmia

Useissa fonteissa kapiteeli-v on täysin tai lähes samanlainen kuin tavallinen pieni v. Vastaava ongelma on seuraavissa: kapiteeli-w, kapiteeli-z, kapiteeli-hattu-z, kapiteelinen kyrillinen el.

Kirjainten tulkinnan ongelmia

Näppäimistöasettelussa AG Q E tuottaa švaan, vaikka sen kuvauksen perusteella voisi olettaa, että se tuottaa ylösalaisen e:n ǝ (U+01DD). Käytännössä nämä merkit lienevät kaikissa fonteissa samannäköiset, ja Unicode-standardin mukaan ylösalaista e:tä käytetään vain nigerialaisessa aakkostossa.

Merkki ɛ mainitaan asettelun kuvauksessa kreikkalaisena merkkinä, mutta asettelu tuottaa saman­näköisen merkin, joka on määritelty latinalaiseksi kirjaimeksi avoin e (nimi johtuu siitä, että foneettisessa kirjoituksessa merkki tarkoittaa vokaalia, joka on avoimempi kuin e).

Sovijärven ja Peltolan kirja ei kuvaa æ-kirjaimen äännearvoa. Tässä esityksessä on tulkittu, että se tarkoittaa samaa kuin ä. Vastaavasti on ø-kirjaimen tulkittu tarkoittavan samaa kuin ö. Selvältä vaikuttaa, että ü tarkoittaa samaa kuin y; kirjassa on vokaalien kuvauksessa merkintä ü (y). Oe-kirjaimen &eolig; merkitys jää epäselväksi: kirja mainitsee sen aivan alussa, mutta ei myöhemmin. Sen voisi arvella tarkoittavan jotain ö:tä muistuttavaa vokaalia,

Unicodessa ei ole kyljellään olevaa ae:tä, vaikka sellainen esiintyy kirjassa. Sitä ei ole ehdotettu Unicodeen, koska sitä pidetään ylösalaisen ae:n glyyfi­varianttina. Joka tapauksessa merkeillä on sama merkitys.

Kirjassa mainitaan nurin käännetty kapiteeli-v, mutta sitä ei ole otettu Unicodeen. Tässä on tulkittu, että sen sijasta käytetään nurin ylösalaista v:tä.

Kirjan mukaan merkki ɔ on nurinkäännetty c, mutta Unicodessa se on nimetty avoimeksi o:ksi, mikä vastaa sen äännemerkitystä. Tässä esityksessä se kuitenkin on kyljellään olevien kirjainten joukossa.

Kirjassa kuvattu klusiilin aspiraatiota osoittava, kirjaimen jäljessä käytettävä merkki on tulkinnanvarainen. Siinä ensin esitetty merkki on lähinnä ylösalainen puoli­lainaus­merkki ‘ (U+2018), mutta esimerkeissä on pikemminkin käännetty puoli­lainaus­merkki ‛ (U+201B), Tässä noudatetaan UPA-asettelun tulkintaa: siinä on näistä merkeistä vain edellinen.

Selvemmältä vaikuttaa, että kirjassa mm. ns. soinnillisen lujan alukkeen merkiksi esitetty symboli on tavallinen kaareva heitto­merkki. Kirjan mukaan se voi muussa merkityksessä esiintyä paitsi vokaalin jäljessä (esim. e’) myös vokaalin päällä. Jälkimmäistä ei voi tuottaa UPA-asettelulla. Unicodessa sen ehkä voisi tulkita yhdistyväksi yläpilkuksi U+0313, jolla saataisiin esimerkiksi esitys e̓.

Muutenkin erilaisissa pilkun tapaisissa tarkkeissa on tulkintaongelmia.

Alakaari ‿ on esitetty näppäimistökaaviossa ikään kuin se olisi kahteen merkkiin liittyvä tarke, mutta se on tavallinen tilaa­vievä (spacing) merkki.

Eräät näppäilyt eivät näytä toimivan Word 365:ssä, kuten sellaiset, jotka alkavat AG - AG (ne toimivat ikään kuin alkua AG  ei olisi).

Pääpainoa osoittava korotettu piste on asettelussa tulkittu rivinkeskiseksi pisteeksi (·), ja sen voi kirjoittaa kahdellakin tavalla (toinen on AG P ). Ulkoasun kannalta sopivampi tulkinta olisi, että SUT:n pääpainon merkki on Unicodessa ano teleia U+0387 (·), joka normaalisti sijaitsee x-korkeudella (kirjainten a, s, x yms. yläreunan tasolla) eikä sen puoli­välissä. Vertaa: sa·naton, sa·naton.

Unicoden asettamia rajoituksia

SUT:ssä on myös kirjaimen yläpuolelle sijoitettavat numerot 1, 2, 3 ja 4 suhteellisen painon tai lause­foneettisen sävel­kulun esittämiseen. Ne eivät kuitenkaan ole esitettävissä Unicodessa; lähimmät vastineet olisivat kirjaimen jälkeen sijoitettavat yläindeksinumerot; nekään eivät kuitenkaan sisälly asetteluun. Näin ollen sillä ei voi myöskään esittää taukojen rytmistä pituutta yläindeksi­numeroilla 0:sta 4:ään. Myöskään kirjaimen alapuolelle sijoitettavat numerot, joita SUT:ssä käytetään eräissä merkinnöissä, eivät ole esitettävissä Unicode-merkeillä, vaan tarvitaan ladonnan tekniikoita.

Lisätietoja