Tämä dokumentti sisältää Kielitoimiston kannanoton sellaisiin ilmaisuihin kuin ”kaksi kertaa enemmän kuin” ja ”puolta enemmän kuin”. Kannanotto on sellaisena kuin se on julkaistu Kielikello-lehden numerossa 7 vuonna 1974; myös ulkoasu on pyritty säilyttämään. Mukana on siksi myös lehdessä ollut lyhyt selittävä johdanto. Lisäksi tässä on mukana tämän kirjoittajan kommentteja kannanotosta ja sen taustasta sekä havaintoja kyseisten ilmaisujen käsittelystä ja käytöstä Kielikello-lehden myöhemmissä numerossa.
Kaksi kertaa enemmän kuin |
Kommentteja |
Uuden Suomen yleisönosastossa oli lokakuussa 1954 keskustelua eräistä kahden suureen suhdetta merkitsevistä ilmauksista. Seuraavassa Kielitoimiston kannanotto asiaan: |
Uusi Suomi oli tuolloin yksi maan suurimmista sanomalehdistä. Lehti kaatui talousvaikeuksiin v. 1991. |
JK kysyy (US 17.10.), »mitä on tarkoitettava ilmaisulla: puolta enemmän kuin 100, kaksi kertaa niin paljon kuin 100 ja kaksi kertaa enemmän kuin 100». Hän sanoo kolmen lehtorin selittäneen niiden merkitsevän 150, 200 ja 300. |
Kysyjää ”JK” ei tarkemmin yksilöidä. Vuosi on siis 1954. Ks. kohtaa Kannanoton taustaa. |
Lehtorit ovat järkeilleet, mitä näiden ilmausten loogisesti pitäisi tarkoittaa, ja päätyneet noihin tuloksiin. He ovat kai ajatelleet seuraavaan tapaan: |
Tällaista järkeilyä on esitetty usein myöhemminkin. Ks. Jukka Kohosen koostetta Kaksi kertaa suurempi – yleisimmät harhaluulot. |
Jos sanotaan A sai 100 mk enemmän kuin B, niin
kyseessä on yhteenlasku:
A:n osuus on B:n osuus + 100 mk.
Komparatiivi enemmän tarkoittaa siis sitä,
että toinen suure on toisesta johdettavissa yhteenlaskun
avulla. Kun sanotaan: A sai kaksi kertaa enemmän kuin
B, niin sanonta on tosin
|
|
Lehtorien päättely on käsitettävissä
– mutta kuitenkin se on jyrkästi torjuttava. (Onkohan
muuten huomattu, että 10 kertaa suurentavan kaukoputken
ilmeisesti pitäisi saman logiikan mukaan antaa kuva, joka
on 11 kertaa niin suuri kuin alkuperäinen?) Jokainen, joka
vilpittömästi kysyy itseltään, mitä
todella
tarkoittaa A sai kaksi kertaa enemmän kuin
B, tietää, että merkitys on: A:n osuus
oli 2 × B:n osuus. Sillä aina, kun erisuuruus ilmaistaan
kertaa-sanalla, tarkoitetaan suhdetta, ei erotusta.
Lause A sai kaksi kertaa enemmän kuin B on
merkitty
kertolasku ja komparatiivi enemmän osoittaa vain
A:n osuuden suuremmuutta, seuraavaan tapaan:
A sai enemmän
kuin B, siten että A:n osuus oli 2 × B:n osuus. –
Tämä on täysin selvää ja
käytännössä
riidatonta. Koska kuitenkin ilmaus kaksi kertaa enemmän
kuin kieltämättä on logiikan
kannalta hieman
hatara, on tekstissä, joka pyrkii
nimenomaan täsmällisyyteen,
parempi käyttää ilmausta kaksi kertaa niin
paljon kuin. On siis
esim.
suositeltavaa kirjoittaa: Keinotekoisilla
ravintoaineilla ruokittuja lapsia kuolee 7 kertaa
niin paljon
kuin äidin maidolla ruokittuja; Tammihärkäkoiras
on kaksi kertaa niin suuri kuin naaras. Mutta tämä
ei merkitse sitä, että enemmän kuin
|
Tämä pitkä kappale lienee tiivistettävissä kahteen perusajatukseen: kaksi kertaa enemmän kuin tarkoittaa samaa kuin kaksi kertaa niin paljon kuin, mutta jälkimmäinen on asiatekstissä parempi. Epäselväksi jää, miten vahvaksi jälkimmäinen suositus on tulkittava, kun suositus rajataan ensin niin, että se koskee ”tekstiä, joka pyrkii nimenomaan täsmällisyyteen”, sitten yleisemmin ”asiaproosaan”. Näin jätettiin käytännössä tie avoimeksi toistuville väitteille siitä, että kaksi kertaa enemmän ei lainkaan sopisi asiateksteihin. Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa 1. Moos. 43:34 (joka vuoden 1642 Bibliassa käytti ilmausta BenJaminille wijsi kerta enä cuin muille) on käännetty muutoin varsin eri lailla, mutta puheena olevassa asiassa on linja säilytetty toista sanamuotoa käyttäen:
|
Sitten ilmaus A sai puolta enemmän kuin B. Se on puhtaasti sovinnainen sanonta: kielen puhujat tietävät, että erotuksena on A:n, ei B:n osuuden puolikas, joten merkitys on sama kuin lauseissa A sai 2 kertaa enemmän kuin B ja A sai 2 kertaa niin paljon kuin B. Tämä on tietysti vastoin matemaattista ajattelua, sillä puolet on sama kuin 50 %, ja lauseessa A sai 50 % enemmän kuin B tuo 50 % lasketaan B:n eikä A:n osuudesta. Puolta enemmän ei kuulu täsmälliseen kieleen, mutta muuten sitäkin sopii huoletta käyttää. |
Käytännössä ilmeisestikin ilmaus puolta enemmän aiheuttaa todellisia väärinkäsityksiä. Sitä käytetään sekä Kielitoimiston ja sanakirjojen kannan mukaisesti että merkityksessä ’50 % enemmän’. Usein lukijan on mahdoton päätellä, kumpaa tarkoitetaan. Ks. keskustelua ”Puolta isompi” on Hesarin mukaan 35 % isompi. |
Kysymys ei siis ole siitä, mitä noiden kolmen alussa esitetyn sanonnan pitäisi merkitä, vaan siitä, mitä ne merkitsevät ja miten niihin muuten on suhtauduttava. Kielitoimiston mielestä kaikkien kolmen merkitys on sama: ankaran asiallisessa tekstissä on paras käyttää keskimmäistä. |
|
Puheena olevat matemaattiselta kannalta epätyydyttävät ilmaukset eivät muuten ole ominaisia yksin suomelle. Esim. edelle lainattu Raamatun kohta kuuluu saksaksi – – aber dem Benjamin ward fünfmal mehr, denn den andern, ja ruotsin vastaaviin ilmauksiin kiinnittää huomiota Erik Wellander teoksessaan Riktig svenska. |
|
Huomattakoon myös sanonta Toista vertaa suurempi, jota vastaan matemaatikoillakaan ei liene huomauttamista. Samanmerkityksistä kansanomaista ilmausta on Lönnrot käyttänyt kirjeessään Jakov Grotille 15.8.1847 (julkaistu Neuvostoliittoinstituutin vuosikirjassa 1954): Uusi laitos Kalevalasta tulee ehkä toistansa entistä runsaammaksi. |
Tämä vaihtoehto on käytännössä luultavasti varsin huono, koska se on useimmille jo aivan outo. |
Nimimerkin ”JK” kirjoitus 17.10.1954 US:n yleisönosastossa pyysi kannanottoa ”ex cathedra” Suomen Akatemian kielitoimistolta. Hän oli kysynyt asiaa kahdelta matematiikan ja yhdeltä suomen lehtorilta ja saanut näiltä yhtäpitävät selitykset (ns. lisäystulkinnan mukaiset).
25.10.1954 US:n yleisönosastossa Matti Sadeniemi, tittelillä ”Kielitoimiston hoitaja”, esitti kannanoton, joka on lähes sanasta sanaan sama kuin tämä myöhemmin esitetty.
Virittäjä-lehdessä v. 1954 (sivuilla 422–424) Matti Sadeniemi esitti saman vain hiukan laajennettuna: lisättynä viimeiset kaksi kappaletta, joissa pannaan merkille muiden kielten vastaava ilmaus sekä ilmaus ”toista vertaa suurempi”.
Ja sama siis toistettiin Kielikello-lehdessä vuonna 1974.
Kannanotto on kielellisesti selkeä, mutta sisällössä se esittää toisaalta todellisen kielenkäytön merkityksiä, toisaalta ajatuksia siitä, mitä sanonnat ”loogisesti” tai ”matemaattisesti” merkitsisivät. Vaikka se esittää, että tietynlainen järkeily on ”jyrkästi torjuttava”, se kuitenkin päätyy esittämään kaksi kertaa enemmän -tyyppiset ilmaukset asiaproosaan sopimattomiksi. Tätä epäjohdonmukaista linjaa kielenhuolto on jatkanut. – Lisäksi kannanottoa on tulkittu jopa virheellisesti niin, että sen mukaan puolta enemmän tarkoittaisi puolitoistakertaista (gradussa Kielenkäyttäjien käsityksiä komparatiivisista kvanttorilausekkeista).
Aihetta on myöhemmin käsitelty Kielikello-lehdessä ainakin numeroissa 2/1989 (Tuomo Jämsä: Paljonko on puolta enemmän?) ja 3/1989 (Totta toinen puoli; Timo Ruikan lukijakirje ja Jämsän vastaus).
Lisäksi Salli Kankaanpää käsitteli sitä Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna-palstalla 8.11.2005 kirjoituksessa Kaksi kertaa enemmän ja vähemmän.
Vaikka kannanotot voidaan tulkita niin, että asiatyylissä ei pitäisi käyttää ilmaisutyyppiä ”kaksi kertaa enemmän kuin”, se esiintyy lehdessä ainakin seuraavissa artikkeleissa:
Jukka Kohonen on käsitellut aihetta Virittäjässä 3/2006 kirjoituksessa Havaintoja kertaa-komparatiivista (PDF), josta hän on laatinut tiivistelmän Tietoja lehtijutusta ”Havaintoja kertaa-komparatiivista”.
Kirjoittamani Nykyajan kielenopas sisältää ohjeita kaksi kertaa suurempi kuin -tyyppisistä ilmauksista ja myös puolta suurempi -tyyppisistä, jotka ovat muodostuneet oikeasti epäselviksi.