Kaksi kertaa enemmän kuin
Eräs Kielitoimiston vanha kannanotto ja sen kommentaari

Tämä dokumentti sisältää Kielitoimiston kannanoton sellaisiin ilmaisuihin kuin ”kaksi kertaa enemmän kuin” ja ”puolta enemmän kuin”. Kannanotto on sellaisena kuin se on julkaistu Kielikello-lehden numerossa 7 vuonna 1974; myös ulkoasu on pyritty säilyttämään. Mukana on siksi myös lehdessä ollut lyhyt selittävä johdanto. Lisäksi tässä on mukana tämän kir­joit­ta­jan kommentteja kannanotosta ja sen taustasta sekä havaintoja kyseisten ilmaisujen käsit­te­lys­tä ja käytöstä Kielikello-lehden myöhemmissä numerossa.

Kaksi kertaa enemmän kuin

Kommentteja

Uuden Suomen yleisönosastossa oli lokakuussa 1954 keskustelua eräistä kahden suureen suhdetta merkitsevistä ilmauksista. Seuraavassa Kieli­toi­mis­ton kannanotto asiaan:

Uusi Suomi oli tuolloin yksi maan suurimmista sanomalehdistä. Lehti kaatui talousvaikeuksiin v. 1991.

JK kysyy (US 17.10.), »mitä on tarkoitettava ilmaisulla: puolta enemmän kuin 100, kaksi kertaa niin paljon kuin 100 ja kaksi kertaa enemmän kuin 100». Hän sanoo kolmen lehtorin selittäneen niiden merkitsevän 150, 200 ja 300.

Kysyjää ”JK” ei tarkemmin yk­si­löi­dä. Vuosi on siis 1954. Ks. kohtaa Kannanoton taustaa.

Lehtorit ovat järkeilleet, mitä näiden ilmausten loogisesti pitäisi tarkoittaa, ja päätyneet noihin tuloksiin. He ovat kai ajatelleet seuraavaan tapaan:

Tällaista järkeilyä on esitetty usein myöhemminkin. Ks. Jukka Kohosen koostetta Kaksi kertaa suurempi – yleisimmät harhaluulot.

Jos sanotaan A sai 100 mk enemmän kuin B, niin kyseessä on yhteenlasku: A:n osuus on B:n osuus + 100 mk. Komparatiivi enemmän tarkoittaa siis sitä, että toinen suure on toisesta johdettavissa yhteen­laskun avulla. Kun sanotaan: A sai kaksi kertaa enemmän kuin B, niin sanonta on tosin lo[o]gisesti hatara, mutta kaipa se on täy­den­net­tä­vä: A sai kaksi kertaa B:n osuuden verran enem­män kuin B eli siis yhteensä 3 B:n osuutta. Tu­lok­sen täytyy olla tämä sitäkin suuremmalla syyllä, kun lause A sai kaksi kertaa niin paljon kuin B varmasti tarkoittaa sitä, että A sai 2 B:n osuutta, ja tietysti kaksi kertaa enemmän on enemmän kuin kaksi kertaa niin paljon – muuten­han tultaisiin siihen epäloogisuuteen, että pätisi yhtälö enemmän = niin paljon.

Lehtorien päättely on käsitettävissä – mutta kuitenkin se on jyrkästi torjuttava. (Onkohan muuten huomattu, että 10 kertaa suurentavan kaukoputken il­mei­ses­ti pitäisi saman logiikan mukaan antaa ku­va, joka on 11 kertaa niin suuri kuin alku­peräi­nen?) Jokainen, joka vilpittömästi kysyy itseltään, mitä todella tarkoittaa A sai kaksi kertaa enem­män kuin B, tietää, että merkitys on: A:n osuus oli 2 × B:n osuus. Sillä aina, kun erisuuruus ilmaistaan kertaa-sanalla, tarkoitetaan suhdetta, ei erotusta. Lause A sai kaksi kertaa enemmän kuin B on mer­kit­ty kertolasku ja komparatiivi enemmän osoittaa vain A:n osuuden suuremmuutta, seu­raa­vaan ta­paan: A sai enemmän kuin B, siten että A:n osuus oli 2 × B:n osuus. – Tämä on täysin selvää ja käy­tän­nös­sä riidatonta. Koska kuitenkin ilmaus kaksi kertaa enemmän kuin kieltämättä on logiikan kan­nal­ta hieman hatara, on tekstissä, joka pyrkii ni­men­omaan täsmällisyyteen, parempi käyttää ilmausta kaksi kertaa niin paljon kuin. On siis esim. suo­si­tel­ta­vaa kirjoittaa: Keinotekoisilla ravinto­aineil­la ruo­kit­tu­ja lapsia kuolee 7 kertaa niin paljon kuin äidin mai­dol­la ruokittuja; Tammihärkäkoiras on kaksi kertaa niin suuri kuin naaras. Mutta tämä ei mer­kit­se sitä, että enemmän kuin -rakenteen tar­vit­si­si hävitä kielestä. Kaikkialla asiaproosan ulkopuolella sillä on kiistämätön sijansa. Olisi kömpelöä muuttaa lause Minä tunnen itseni nyt tuhat ker­taa onnel­li­sem­mak­si asuun Minä tunnen itseni nyt tuhat kertaa niin onnelliseksi. Eikä raamatun­suomennos­komitean tarvitse hävetä esim. kohtaa 1. Moos. 43:34: Ja hän antoi kantaa omasta pöydästään ruokia heille, ja Benjaminin annos oli viisi kertaa suurempi kuin kaikkien muiden.

Tämä pitkä kappale lienee tii­vis­tet­tä­vis­sä kahteen perus­aja­tuk­seen: kaksi kertaa enemmän kuin tar­koit­taa samaa kuin kaksi kertaa niin paljon kuin, mutta jäl­kim­mäi­nen on asiatekstissä parempi. Epäselväksi jää, miten vahvaksi jäl­kim­mäi­nen suositus on tulkittava, kun suo­si­tus rajataan ensin niin, että se koskee ”tekstiä, joka pyrkii nimen­omaan täs­mäl­li­syy­teen”, sitten yleisemmin ”asiaproosaan”. Näin jätettiin käy­tän­nös­sä tie avoimeksi toistuville väitteille siitä, että kaksi kertaa enemmän ei lainkaan sopisi asia­teksteihin.

Vuoden 1992 raamatun­suomen­nok­ses­sa 1. Moos. 43:34 (joka vuoden 1642 Bibliassa käytti ilmausta BenJaminille wijsi kerta enä cuin muille) on kään­net­ty muutoin varsin eri lailla, mutta puheena olevassa asiassa on linja säilytetty toista sanamuotoa käyttäen:

Kun sitten Joosef jakoi heille omista ruoistaan valitsemiaan paloja, Benjamin sai niitä viisi kertaa enemmän kuin muut veljet.

Sitten ilmaus A sai puolta enemmän kuin B. Se on puhtaasti sovinnainen sanonta: kielen puhujat tietävät, että erotuksena on A:n, ei B:n osuuden puolikas, joten merkitys on sama kuin lauseissa A sai 2 kertaa enemmän kuin B ja A sai 2 kertaa niin paljon kuin B. Tämä on tietysti vastoin mate­maat­tis­ta ajattelua, sillä puolet on sama kuin 50 %, ja lauseessa A sai 50 % enem­män kuin B tuo 50 % lasketaan B:n eikä A:n osuudesta. Puolta enemmän ei kuulu täsmälliseen kieleen, mutta muuten sitäkin sopii huoletta käyttää.

Käytännössä ilmeisestikin ilmaus puolta enemmän aiheuttaa to­del­li­sia väärinkäsityksiä. Sitä käytetään sekä Kielitoimiston ja sanakirjojen kannan mukaisesti että mer­ki­tyk­ses­sä ’50 % enemmän’. Usein lu­ki­jan on mahdoton päätellä, kumpaa tarkoitetaan. Ks. kes­kus­te­lua ”Puolta isompi” on Hesarin mukaan 35 % isompi.

Kysymys ei siis ole siitä, mitä noiden kolmen alussa esitetyn sanonnan pitäisi merkitä, vaan siitä, mitä ne merkitsevät ja miten niihin muuten on suh­tau­dut­ta­va. Kielitoimiston mielestä kaikkien kolmen merkitys on sama: ankaran asiallisessa tekstissä on paras käyttää keskimmäistä.

Puheena olevat matemaattiselta kannalta epä­tyy­dyt­tä­vät ilmaukset eivät muuten ole ominaisia yksin suomelle. Esim. edelle lainattu Raamatun kohta kuuluu saksaksi – – aber dem Benjamin ward fünfmal mehr, denn den andern, ja ruotsin vas­taa­viin ilmauksiin kiinnittää huomiota Erik Wellander teoksessaan Riktig svenska.

Huomattakoon myös sanonta Toista vertaa suurempi, jota vastaan matemaatikoillakaan ei liene huomauttamista. Samanmerkityksistä kansan­omais­ta ilmausta on Lönnrot käyttänyt kirjeessään Jakov Gro­til­le 15.8.1847 (julkaistu Neuvosto­liitto­instituutin vuosikirjassa 1954): Uusi laitos Ka­le­va­las­ta tulee ehkä toistansa entistä run­saam­mak­si.

Tämä vaihtoehto on käytännössä luultavasti varsin huono, koska se on useimmille jo aivan outo.

Kannanoton taustaa

Nimimerkin ”JK” kirjoitus 17.10.1954 US:n yleisönosastossa pyysi kannanottoa ”ex cathedra” Suomen Akatemian kielitoimistolta. Hän oli kysynyt asiaa kahdelta matematiikan ja yhdeltä suomen lehtorilta ja saanut näiltä yhtäpitävät selitykset (ns. lisäystulkinnan mukaiset).

25.10.1954 US:n yleisönosastossa Matti Sadeniemi, tittelillä ”Kielitoimiston hoitaja”, esitti kannanoton, joka on lähes sanasta sanaan sama kuin tämä myöhemmin esitetty.

Virittäjä-lehdessä v. 1954 (sivuilla 422–424) Matti Sadeniemi esitti saman vain hiukan laajennettuna: lisättynä viimeiset kaksi kappaletta, joissa pannaan merkille muiden kielten vastaava ilmaus sekä ilmaus ”toista vertaa suurempi”.

Ja sama siis toistettiin Kielikello-lehdessä vuonna 1974.

Lisähuomioita

Kannanotto on kielellisesti selkeä, mutta sisällössä se esittää toisaalta todellisen kielen­käytön merkityksiä, toisaalta ajatuksia siitä, mitä sanonnat ”loogisesti” tai ”matemaattisesti” mer­kit­si­si­vät. Vaikka se esittää, että tietyn­lainen järkeily on ”jyrkästi torjuttava”, se kuitenkin päätyy esit­tä­mään kaksi kertaa enemmän -tyyppiset ilmaukset asia­proosaan sopimattomiksi. Tätä epä­johdon­mukaista linjaa kielen­huolto on jatkanut. – Lisäksi kannanottoa on tulkittu jopa vir­heel­li­ses­ti niin, että sen mukaan puolta enemmän tarkoittaisi puoli­toista­kertaista (gra­dus­sa Kielen­käyttäjien käsityksiä komparatiivisista kvanttori­lausekkeista).

Aihetta on myöhemmin käsitelty Kielikello-lehdessä ainakin numeroissa 2/1989 (Tuomo Jämsä: Paljonko on puolta enemmän?) ja 3/1989 (Totta toinen puoli; Timo Ruikan lukijakirje ja Jämsän vastaus).

Lisäksi Salli Kankaanpää käsitteli sitä Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna-palstalla 8.11.2005 kirjoituksessa Kaksi kertaa enemmän ja vähemmän.

Vaikka kannanotot voidaan tulkita niin, että asiatyylissä ei pitäisi käyttää ilmaisutyyppiä ”kaksi kertaa enemmän kuin”, se esiintyy lehdessä ainakin seuraavissa artikkeleissa:

Jukka Kohonen on käsitellut aihetta Virittäjässä 3/2006 kirjoituksessa Havaintoja kertaa-komparatiivista (PDF), josta hän on laatinut tiivistelmän Tietoja lehtijutusta ”Havaintoja kertaa-komparatiivista”.

Kirjoittamani Nykyajan kielenopas sisältää ohjeita kaksi kertaa suurempi kuin -tyyppisistä ilmauksista ja myös puolta suurempi -tyyppisistä, jotka ovat muodostuneet oikeasti epäselviksi.