Yritysten ja tuotteiden nimet

Suomen kielen lautakunta antoi vuonna 2000 suo­si­tuk­sen yritysnimien kirjoitus­asusta. Sen mukaan ”julkisessa viestinnässä yritysnimien kir­joit­ta­mi­seen voi soveltaa” seuraavia peri­aattei­ta (sulkeissa olevat esi­mer­kit ovat Kielikellon 2/2001 artikkelista Yritysnimien oikein­kirjoitus):

• Nimissä käytetään isoa alkukirjainta vain nimen ja mahdollisesti siihen liit­ty­vän toisen erisnimiosan alussa. (peltoHermannin Viinitila → Pelto-Hermannin viinitila)
• Huutomerkit ja muut tarpeettomat välimerkit poistetaan. (Yahoo! → Yahoo)
• Nimiä taivutetaan normaalien kielenkäyttösääntöjen mukaisesti.
• Iso kirjain nimen keskellä vaihdetaan pieneksi, jos kyseessä on yhdyssanan tyyppinen ilmaus, muussa tapauksessa osat erotetaan välilyönnillä ja tar­vit­taes­sa lisätään yhdys­merkki. (MainosMies → Mainosmies, TietoEnator → Tieto-Enator, Sampo Pankki → Sampo-pankki, Stora Enso → Stora-Enso)

Yritysten nimet muuttuvat nykyisin melko usein, joten esimerkit saattavat vanhentua. Sampo Pankki on nykyisin Danske Bankin Suomen sivu­liike, ja TietoEnator on nykyisin Tieto.

Suositus loppuu huomautukseen, jonka mukaan ”suositusta voi soveltaa myös muihin vastaaviin tapauksiin, esimerkiksi tuote­ni­miin”.

Suositus poikkeaa aiemmasta ja edelleen vallitsevasta käytännöstä, jonka mukaan yritysten nimet kirjoitetaan yleensä siinä asussa, jota yritys itse käyttää.

Suosituksen ilmaus ”voi soveltaa” voidaan tulkita niin, että sekä yrityksen itsensä käyt­tä­mä asu että ohjeen mukaisesti muutettu asu ovat hyväksyttäviä. Tähän viittaa seu­raa­va KKOO:n kohdassa ”Alkukirjain” oleva ohjeisto, joka esittää lauta­kunnan esittämän menet­te­lyn vain sellaisena, jonka mukaankin ”voi periaatteessa kirjoittaa”:

Monesta sanasta koostuvissa nimissä suositellaan käytettäväksi isoa alkukirjainta vain ensimmäisen sanan alussa, elleivät muutkin osat ole erisnimiä:

Kolmen sepän kirjakauppa
– –
Insinööritoimisto Virtanen ja Lahtinen oy

Järjestöjen ja yritysten yms. nimissä on paljon sellaisia, jotka on rekisteröity tästä ohjeesta poikkeavassa asussa tai joiden osat järjestö tai yritys muuten kirjoittaa itse isolla alkukirjaimella:

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Suomen Kirjapalvelu Oy

Tällaisetkin nimet voi periaatteessa kirjoittaa myös yleisten alku­kirjain­suosi­tus­ten mukaan niin, että vain ensimmäinen osa kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, tar­vit­se­mat­ta tarkistaa, mitä asua yritys tai järjestö itse käyttää.

Kuitenkin Kielitoimiston nimioppaassa (2008) lautakunnan kannanotto kuvataan (s. 299–301) ohjeena. Kannan­oton kuvausta edeltää lausuma ”Julkisessa viestinnässä yritysnimien kirjoittamiseen sovelletaan yleisiä kirjoitusohjeita”. Oppaaseen ei sisälly mitään mainintaa siitä, että tämä olisi vain vaihtoehto.

Toimittaja Ville Eloranta, joka oli lauta­kunnan jäsen vuosina 2015–2021, kirjoitti Journalisti-lehdessä 5/2019 artikkelissa Yritys ja erehdys lautakunnan linjanneen, että ”yritysnimet ja vastaavat kannattaa kirjoittaa julkisessa viestinnässä yleiskielen ohjeiden mukaisesti”. Hän esittää tästä poikkeavat asut väärinä.

KOP:n sivulla Yritys­nimet on parikin kannan­ottoa, joissa poiketaan lauta­kunnan linjasta:

Silloin kun moniosaisissa yritysnimissä ensimmäisenä osana on paikannimi ja jälki­osana paikan, yrityksen tms. lajia ilmaiseva sana (laitos, yhtiö, keskus, kauppa tms.), jälkiosa kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, esimerkiksi Elovainion liikekeskus. Kun paikan, yrityksen tms. lajia ilmaiseva sana puuttuu, voi selvyyden vuoksi olla tarpeen kirjoittaa nimen toinenkin osa isolla alkukirjaimella:

Helsingin Energia
Nokian Renkaat
Tampereen Vesi
Suomen Huoltovarmuusdata

Myös ravintoloiden ja kahviloiden nimissä ison alkukirjaimen käyttö jälkimmäisessä nimenosassa on hyvin yleistä. Tätä tapaa voi poikkeuksellisesti noudattaa:

Janoinen Lohi
Kanavan Kunkku

Kielikellon 4/2013 artikkelissa Iphoneista sanotaan, että tuotenimeen iPhone ”voidaan soveltaa” edellä kuvattua suositusta siten, että kirjoitetaan I-phone tai Iphone. (Niistä edellistä ei käytettäne missään, ja jälkimmäinenkin on harvinaisuus.)

Artistien ja yhtyeiden nimien voisi ajatella rinnastuvan yritysten nimiin. Niistä kuitenkin KOP:n sivu Alkukirjain: taiteilijanimet ja yhtyeiden nimet antaa ohjeen, joka on käytännössä lähes päin­vastainen: ”Taiteilija­nimistä ja yhtyeiden nimistä voi esimerkiksi mediassa käyttää taiteilijan tai yhtyeen omaa kirjoitus­tapaa. Nimen voi kuitenkin halutessaan kirjoittaa myös oikein­kirjoitus­suositusten mukaisesti.”

Ohjeen teksti vielä epäselventää kantaa: ”Kirjoitusasua voi kuitenkin jonkin verran muokata oikein­kirjoitus­suositusten mukaiseksi.”