Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Yleisluontoinen ∼ yleisluonteinen

NSK ja PSK eivät lainkaan tunne sanaa yleisluontoinen. Sen sijaan KSK esittää sen sanan yleisluonteinen synonyymina.

Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas esittää (vielä 4. painoksessa v. 2011):

yleisluonteinen (miel. kuin »-luontoinen»)

Tämä on erikoistapaus muutoksesta, joka koskee yleisesti -luontoinen-loppuisia yhdys­sanoja, joiden alkuosa viittaa esineeseen tai asiaan. PSK esittää hakusanan -luontoinen kuvauksessa ensin käytön luontoon viittaamassa (esim. karuluontoinen Lappi), sitten ihmistä kuvaamassa (esim. rajuluontoinen, jolloin vaihtoehtona on -luonteinen-loppuinen sana, ja lopuksi: ”esineistä, asioista paremmin: luonteinen”. Aivan samanlaisen kannanoton esittää edellä mainittu Uusi kieliopas. KSK:ssa ei ole kannanottoa, vaan se vain kuvaa, että -luontoinen-loppuisia sanoja käytetään myös esineistä ja asioista. Normit ovat palanneet siinä mielessä vanhemmalle kannalle, että toteaa sanan luontoinen kuvauksessa näin: ”esineistä ja asioista tav:mmin luonteinen”. Asia siis sittemmin normitettiin, ja nyttemmin normi on purettu. Purkaminen on kuvattu Kielikellon 4/2014 artikkelissa Kielitoimiston sanakirja verkkoon seuraavasti:

Vanhastaan on suositettu luontoinen-sanan sijasta käytettäväksi sanaa luonteinen silloin, kun ei puhuta ihmisistä vaan esineistä ja asioista. Sanoja ei ole kuitenkaan pystytty pitämään erillään, eikä ole tarpeenkaan. Yhdyssanoissa käytäntö on vaih­del­lut sana­kohtaisesti, mutta esimerkiksi sanapari arkaluontoinen asia on ollut käy­tös­sä yleisempi kuin arkaluonteinen asia. Tällaiset luontoinen- ja luonteinen-sanat on esitetty nyt synonyymeina.