Suomen kielen normien muutoksia, luku 15 Muita muutoksia:

Vuosiluvun esittäminen kahdella numerolla

Erilaisia kantoja on esitetty siitä, voidaanko vuosi­luku merkitä kahdella nume­rol­la, esimerkiksi vuosi 2023 (tai 1923) merkinnällä 23. Sellaisia merkintöjä pidettiin aiemmin sopivina, mutta kielen­huolto on muuttunut torjuvammaksi, joskaan ei ehdottomaksi.

Kielikellon 3/1998 artikkelissa Päiväys esiintyy esimerkki 15.7.99, mutta siinä on myös seuraava maininta: ”2000-luvulle siirryttäessä on ensimmäisellä kymmenluvulla selvyyden vuoksi hyvä ilmaista vuosi­luku neli­numeroisena.” Vielä Kielikellon 2/2006 artikkelissa Ajanilmaukset puhutaan kaksi­numeroisista vuosi­luvuista hyväksyvästi: ”Selvyyden vuoksi vuosiluku kannattaa merkitä nelinumeroisena aina, kun väärän tul­kin­nan mahdollisuus on olemassa. Ei siis ole väärin kirjoittaa 22.2.07. Usein kuitenkin koko nelinumeroisen vuosiluvun merkitseminen on selvin tapa merkitä vuosi­luku.”

Kuitenkin Kielikellon 2/1997 artikkelin Vuosituhannen vaihtuminen ja päivämäärän merkitseminen mukaan suomen kielen lauta­kunta otti vuonna 1997 kantaa seuraavasti: ”koska kaksi­numeroinen vuosi­luku saattaa aiheuttaa epäselvyyttä päiväyksen tulkinnassa etenkin vuoden 2000 jälkeen, on neli­numeroinen vuosi­luku suositeltavampi”.

Vapaassa puheessa ei juuri sanota vuonna tuhat yhdeksän­sataa­neljä­kymmentä­kaksi, vaan sanotaan vuonna neljä­kymmentä­kaksi. Kyse on siitä, voiko kirjoitetussa kielessä käyttää ilmausta vuonna 42 vai pitäisikö kirjoittaa vuonna 1942. (Jos kyse on puhutun kielen esittämisestä esimerkiksi romaanissa, on vuonna 42 tietysti oikein. Selvää kannan­ottoa ei siis ole, mutta neli­numeroista asua pidetään parempana.

Kuitenkin vuosikymmenten osalta linja on toisen­lainen. KOP:n sivu Ajan­ilmaukset: päiväys ja vuosi­luku esittää ensin, että ”virallisissa yhteyksissä ja muutenkin tyyliltään neutraaliksi tarkoitetussa asia­tekstissä kannattaa vuosi­luku merkitä kokonaan”. Se jatkaa, että ”epämuodollisissa yhteyksissä vuosi­luvusta jätetään usein vuosi­sadat pois”, esi­merk­ki­nä päivä­määrä 21.1.21, ja että ”epämuodollisissa ja arkisissa yhteyksissä näkee käy­tet­tä­vän myös ilmaus­tyyppiä, johon on merkitty vain vuosiluvun kaksi viimeistä nume­roa”, esimerkiksi ”vuosi 09” tai ”vuosi ‑09”, mutta esittää sitten ilman rajautumista epä­muo­dol­li­seen tai arkiseen kieleen:

Vuosikymmenet voi merkitä ilman vuosisatoja ja -tuhansia, jos ei synny epäselvyyttä:
60-luvulla yhteiskunta muuttui paljon.
1970- ja 80-luvuilla ~ 1970- ja 80-luvulla

Tässä siis vieläpä esitetään kaksi vuosilukua (vuosi­kymmenen alku­vuotta) eri tavoilla, 1970 ja 80, vaikka yleisesti pitäisi kirjoittaa toisiinsa rinnastuvat luvut samalla tavalla.