Suomen kielen normien muutoksia, luku 7 Sananmuodostus:

Uusimaalainen ∼ uusmaalainen

Maakunnan nimestä Uusimaa johdettu normaali johdos olisi uusimaalainen, mutta NSK:ssa ei ole sitä, vaan uusmaalainen, jossa siis alku­osa on yhdys­sana­muodossa, toisin kuin kanta­sanassa. Samalla kannalla on Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos v. 2011), joten asia on selvästi koettu ohjetta tarvitsevaksi. PSK:ssa ja KSK:ssa ei ole kum­paa­kaan muotoa. Kotuksen sivuilla sana näyttäisi esiintyvän vain viidesti, aina asussa uus­maa­lai­nen. Selvimmin kantaa ottaa Kielikellon 4/1994 artikkeli Paraislaisista bordeaux’laisiin – Asukkaan­nimitykset suomen kielessä:

Uudellamaalla [asuu] uusmaalaisia (ei ”uusimaalaisia”)

Kielikellon 1/2019 kirjoituksessa Maakunnat ja niiden asukkaat mainitaan kuitenkin molemmat muodot ja vieläpä esitetään säännöllinen uusimaalainen ensisijaisena:

Uudenmaan asukkaannimitys on yleissäännön mukaisesti uusimaalainen, mutta myös alkuosastaan lyhentynyt uusmaalainen soveltuu periaatteessa yleiskieleen. Rin­nak­kais­ta asua on käytetty jo yli sata vuotta vanhassa maakuntalaulussa Uus­maa­lais­ten laulu.

Kielikellon 1/2021 kirjoitus Uusimaalainen vai uusmaalainen? esittää vielä selvemmin uusi­maa­lai­nen asun ensi­sijaisuuden ja kertoo, että suositusta muutettiin vuonna 2012.