Tipahtaa

Kielikellon 1/2006 artikkeli ”Tippuuko” taso?, joka varsinaisesti käsittelee tippua-verbiä, luonnehtii tipahtaa-verbiä puhe­kieliseksi:

Tippumisella on siis toistuvan, jatkuvan tapahtumisen merkitys, kun taas het­kel­li­ses­tä, kerrallisesta putoamisesta käytetään tipahtaa-sanaa, joka sekin on tosin puhe­kieli­sem­pi kuin pudota.

Sanakirjoissa (NSK, PSK, KSK) ei kuitenkaan ole tipahtaa-verbin kohdalla mitään tyyli­laji­merkin­tää.

Tippua-verbin osalta normit eivät ole muuttuneet. Sana tarkoittaa nesteen putoilemista tippoina tai muun kuin nesteen putoilemista, mutta KSK:nkin mukaan ”ker­ral­li­ses­ta putoa­mi­ses­ta paremmin toisin”, eli esimerkiksi ilmauksen omena tippui sijasta olisi parempi sanoa omena putosi tai omena tipahti.