”Tänään” ja ”tänä päivänä” merkityksessä ’nykyisin’

NSK:n mukaan sana tänään viittaa tähän päivään, mutta kuvaus kuitenkin esittää myös väljemmän merkityksen:

tänään adv. tänä päivänä. 1. parhaillaan kuluvana päivänä. | T. työt lopetetaan klo 15. T. saimme maalta vieraita. 2. nykyisin, nykyään, tällä hetkellä. | Ilmiöt, jotka syntyvät t. ja katoavat huomenna ’ovat lyhytikäisiä, tilapäisiä’. — Us. vieraan­voittoisesti. | Vielä t:kin persialaisia pidetään itämaiden parhaimpina kauno­kirjoittajina.

Tässä jää avoimeksi, millainen käyttö on vieraan­voittoista ja siten vältettävää. Kohdan 2 ensimmäisen esimerkin voi tulkita niin, että siinä tänään tarkoittaa mitä hyvänsä päivää ja huomenna seuraavaa päivää, eikä koko ilmaus tietenkään ole tarkoitettu kirjaimelliseksi.

Sanan päivä kuvauksessa NSK esittää ilmauksen vielä tänä päivänä ja sille selityksen ”vielä nykyäänkin”, ilman kommenttia. Se vaikuttaa kuitenkin hyvin samanlaiselta kuin vielä tänäänkin, joka siis esitetään víeras­voittoisena. PSK:ssa ja KSK:ssa on esimerkki ”Len­tä­mi­nen on tänä päivänä [paremmin: nykyään] turvallista.” Ehkä kannan­oton syynä on, että tällaisessa tapauksessa voi syntyä todellinen kaksi­tulkintaisuus: lause voidaan ymmärtää juuri kuluvaa päivää koskevaksi, kuten päivän lento­säähän viittaavaksi.

PSK:ssa ja KSK:ssa sanan tänään kuvaus on perustaltaan sama kuin NSK:ssa, mutta esi­mer­kit ovat toiset. Toinen merkitys ilmoitetaan niissä kuvaannolliseksi, ja ensimmäisenä esimerkkinä on Suomi eilen ja tänään, toisena esimerkkinä ”Tänään [us. paremmin: nykyään, nykyisin, tätä nykyä] sellaista tapahtuu harvoin”, mutta lyhenne ”us.” puuttuu PSK:sta.

Kielikellon 1/1989 artikkelissa Lähiajat ovat edessä­päin Esko Koivu­salo otti kantaa seuraavasti:

Ajanilmausten työnjako on viime aikoina horjunut myös sen takia, että tänä päivänä on saamassa aikaisempaa laajemman merkityksen: ”Huoneistot ovat tänä päivänä Helsingissä tuhottoman kalliita”, sanotaan, vaikka ei tarkoiteta pelkästään kulumassa olevaa päivää. Sellaiset lauseet kuin ”Pörssikurssit ovat tänä päivänä korkealla” ovat tulleet kaksitulkintaisiksi, kun ilmausta tänä päivänä on ruvettu käyttämään mer­ki­tyk­ses­sä ’nykyään’. Nykysuomen sanakirjan toimittajien korvaan särähti lause ”Vielä tänäänkin persialaisia pidetään itämaiden parhaimpina kaunokirjoittajina”. He lei­ma­si­vat tällaisen käytön vieraanvoittoiseksi.

On arveltu, että tänä päivänä olisi laajentunut merkitykseltään eräiden muiden kielten mallin mukaisesti. Voi kysyä, miksi ei sama malli sopisi suomeenkin. Onhan ilmaus ”vielä tänäkin päivänä” (= vielä nykyäänkin) tuttu monista saduista, siis aidosta kansankielestä. Kysymys onkin lähinnä siitä, annetaanko ilmauksen tänä päivänä tulla yksinvaltiaaksi tehtävään, johon on käytetty useita vaihtoehtoisia ajan­ilmauksia (nyt, nykyään, nykyisin, tätä nykyä, tällä haavaa).

On vaikea sanoa, miten kanta on muuttunut, mutta koko ajan se on siis ollut melko epä­määräi­nen. Selvän kannan otti kyllä aikoinaan E. A. Saarimaa ”Kielenoppaassa” (6. pai­nok­ses­sa v. 1964 s. 288):

Tänään. Tätä sanaa käytetään paljon varsinkin saksasta tehdyissä käännöksissä tarkoittamaan samaa kuin nykyään, meidän päivinämme. Japani tänään on tuskin käsitettävissä muutoin kuin ruotsin ja saksan avulla (ruots. Japan i dag, saks. Japan von heute). Suomeksi on sanottava nyky­päivien, nyky­ajan Japani. Pohjois­maiden kasvot tänään voisi olla Miltä Pohjois­maat tällä hetkellä näyttävät. Samoin avio­liitto tänään tai tämän päivän a.: meidän päiviemme, nyky­ajan avio­liitto.