Lyhentymänimet: supo ∼ SUPO, ei Supo

Lyhentymänimellä tarkoitetaan nimeä, joka on alku­perältään lyhenne, mutta lausutaan sanan tavoin, ei kirjaimet luettelemalla eikä sanomalla lyhentämätön muoto. Lyhentymä­nimissä on aiemmin hyväksytty eri kirjoitusasuja. KSK:ssa oĺi aiemmin pää­haku­sanana Supo ja sen seli­tyk­ses­sä maininta ”myös: supo, SUPO”. Jossain vaiheessa pää­hakusanaksi otettiin supo ja selitykseksi ”myös: SUPO”. Tämä on sikäli erikoista, että Supo on käytännössä yleisin asu.

Terho Itkosen ja Sari Maamiehen Uusi kieliopas (4. painos v. 2011) esittää Supo-asun jopa ainoana:

Supo (vanh. Suopo) lyh.s. suojelupoliisi

Myös Kotuksen Hyvää virkakieltä ‑palstalla julkaistu, alkujaan Virallisessa lehdessä vuonna 2004 julkaistu kirjoitus Lyhennesanat mainitsee vain asun Supo.

Kielikellon 4/2009 kirjoitus Valtion keskus­hallinnon virastojen ja laitosten nimet ja lyhenteet esittää asut Supo ja supo. Sen sijaan nimen nuoriso­asiain neuvottelu­kunta lyhyt muoto on vain Nuora ja sisä­asiain­hallinnon palvelu­keskus vain Palke. Nimen tasa-arvo­asiain neuvottelu­kunta lyhentymänä siinä on TANE, joka lienee tulkittava lyhenne­sanaksi, samoin nimen valta­kunnallinen sosiaali- ja terveys­alan eettinen neuvottelu­kunta lyhentymä ETENE.

Normin muutosta ennakoivana voi pitää Kielikellon 3/2014 kirjoitusta Pähkinä kielipoliiseille:

Suojelupoliisin lyhenne on isokirjaimisena SUPO, mutta koska se on lyhenne­sana (eli lyhenne, joka voidaan lukea sanana), siitä voidaan käyttää myös pieni­kirjaimista ly­hen­net­tä supo. Käytössä on myös perinteisesti erisnimeksi hahmotettu muoto Supo.

KOP:n sivu Julkis­hallinnon nimien oikein­kirjoitus ottaa yleisesti kantaa lyhentymä­nimiin samalla linjalla kuin KSK nykyisin:

Pienellä alkukirjaimella kirjoitettavasta viran­omaisen nimestä muodostettu, sanana luettava lyhenne kirjoitetaan joko kokonaan pienin tai kokonaan isoin kirjaimin: suojelupoliisi → supo ~ SUPO, etnisten suhteiden neuvottelukunta → etno ~ ETNO.

Iso alkukirjain on käytännössä yleinen lyhentymä­nimissä silloinkin, kun lyhentämätön nimi on pieni­kirjaiminen. Esimerkiksi terveyden­huollon palvelu­valikoima­neuvosto itse kirjoittaa epävirallisen, mutta laajasti käytetyn nimensä isolla alku­kirjaimella: Palko. Tässä on on­gel­ma: lyhentämätön nimi on aivan liian pitkä käytettäväksi tavallisessa tekstissä, ja lyhen­tymä­nimi taas on pieni­kirjaimisessa asussaan palko huonosti erottuva, onhan se myös yleis­nimi.