Rautu-sana on alkujaan Peräpohjassa ja Länsipohjassa käytetty nieriän (Salvelinus alpinus) nimitys. Suomen etymologisen sana-kirjan mukaan se on lainaa saamen kielestä, jossa se perustuu kantaskandinaavin punaista tarkoittavaan sanaan (nykyruotsin röd; ruotsissa nieriä on röding).
Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja kuitenkin esittää merkityksen aivan toisin: "Rautu, raudun, s. forell (tammukka, tonko); 2) = rautapiikki (tuikkinen, tuulirautunen); 3) n. Rautus socken; Raudun pitäjäs.” Ensisijainen merkitys on siis purotaimen eli tammukka eli tonko eli forelli, joka on taimenen (Salmo trutta) alalaji, eikä nieriää mainita lainkaan.
Lönnrotin esittämän merkityksen mukaisesti Tietosanakirja (1909–1922) esittää Lohi-artikkelissa: ”Lohen sukuun (Salmo) luetaan – – sekä toisinaan erikoiseen alasukuun Trutta viedyt: taimen (S. [T.J eriox l. trutta), järvilohi (forelli) (S. [T.] lacustris), puro-lohi l. rautu (forelli) (S. (T.J fario)”, missä tarkoitetaan taimenen eri alalajeja tai muotoja.
Lönnrotin sanakirjassa on myös nieriä, selityksenä ”röding, insjölax (salmo alpinus, s. lacustris pehuli)”, jossa esitetty tieteellinen nimi on nyttemmin muutettu, kun laji siirrettiin toiseen sukuun. Sanan pehuli Lönnrot selittää sanoilla ”varietet af insjölax i Ladoga, mindre än nieriä.” Tämä on outoa, koska nieriän suurissa järvissä elävät muodot ovat isompia kuin joissa elävät. Sana nieriä on tuntematonta alkuperää ja esiintyy murteissa vain Laatokan Karjalassa ja Kesälahdella Pohjois-Karjalassa. (Suomen sanojen alkuperä ‑teoksessa tosin sanotaan ”nieriäs (Lönnr 1880; ei murt.)”, mutta Lönnrotin sanakirjassa on asu nieriä, joka on aiemminkin esiintynyt kirjoitetussa kielessä. Sanakirjan lisävihkossa, jonka A. H. Kallio toimitti vuonna 1886 Lönnrotin kuoltua, on mukana nieriäs = nieriäinen, jolle Lönnrot esittää useita merkityksiä: ”röding, skinnlax, taimen , laxöring, forell”.
Lönnrotin sanakirjasta lienee saanut alkunsa sekaannus, koska hän kuvasi rautu-sanalle ehkä itse keksimänsä merkityksen. Lajin nimeksi vakiintui eläintieteessä ja muutenkin nieriä, mutta rautu jäi elämään omituista varjoelämää: se mainitaan, mutta sitä tuskin juurikaan käytetään, toisaalta nieriän nimityksenä, toisaalta epämääräisesti jonkin lohi-kaloihin kuuluvan lajin nimenä.
Niinpä NSK:ssa nieriä on yksiselitteisesti ”Salmo salvelinus, eräs lohikala”, kun taas rautu-sanaa se selittää näin: ”purotaimen; us. muistakin lohensukuisista kaloista, vars. nieriästä”.
PSK:n mukaan nieriä on ”eräs lohikala”, mutta siis yhden kalalajin nimitys, kun taas rautu-sanaa käytetään sen mukaan ”eräistä lohikaloista, vars. nieriästä”. KSK:ssa kuvaukset ovat samat, paitsi että sanan lohikaloista tilalla on lohensukuisista. Tällaiset ilmaukset jättävät avoimeksi, mitä kalalajien ryhmää tarkoitetaan. Ei ainakaan lohien sukua Salmo, koska nieriää ei nykyisin lueta siihen, mutta tarkoitetaanko lohien alaheimoa Salmoninae (johon nieriät ja tyynenmerenlohet kuuluvat) vai lohien heimoa Salmonidae (johon kuuluvat myös mm. siiat)?
Kotuksen Suomi–ruotsi-suursanakirjan mukaan rautu on Salvelinus alpinus, ruotsiksi röding, joka ruotsin sanakirjojen mukaan tarkoittaa nieriää. Myös Kotuksen sivu Rautu, jossa vastataan kysymykseen ”Liittyvätkö sanat rauta ja rautu jollakin tavoin toisiinsa?”, sanotaan yksiselitteisesti: ”Nieriää kutsutaan pohjoisessa rauduksi.” Sivulla Jussipussi täynnä iloa ja valoa on kuvatekstissä ”Nieriä eli rautu.” Kotus siis näyttää olevan eri yhteyksissä eri linjalla kuin NSK, PSK ja KSK.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.