NSK:n mukaan sanan raaka-aine merkitys on ”muokkaamaton t. vain vähän muokattu, jalostuskelpoinen luonnontuote”. Aivan eri sanana on lähtöaine, jonka selitys on ”vars. kem. aines, jota käytetään jonkin tietyn aineen valmistukseen”. Täten raaka-aine on jotain maasta kaivettua, pellolta korjattua taikka metsästä poimittua tai hakattua, tai muuta sellaista. Tosin tätä on ilmeisesti jo aiemmin venytetty, kuten ilmaus ”vain vähän muokattu” osoittaa. OIetettavasti esimerkiksi rautaa on pidetty raaka-aineena, vaikka raudan valmistus malmista vaatii paljonkin työtä ja tekniikkaa.
PSK:ssa ja KSK:ssa merkitystä on venytetty lisää: ”jalostuskelpoinen luonnontuote t. puolivalmiste, lähtöaine”. Puolivalmiste on jo enemmän kuin vain vähän muokattu, ja lähtöaine taas on kirjan mukaan ”jonkin tuotteen valmistukseen käytettävä aine, raaka-aine”. Vanhassa merkityksessä ”lähtöaine” on suhteellinen käsite: aine, jota käytetään jossakin prosessissa toisten aineiden valmistamiseen. Esimerkiksi muoviteollisuudessa lähtöaine voi olla esimerkiksi polyesterihartsi, joka on kaikkea muuta kuin luonnontuote. Lähtöaineena voi olla myös kierrätysmuovi.
Sanojen raaka-aine ja lähtöaine esittäminen enemmän tai vähemmän synonyymeina hämärtää siis asioita. Tässä olisi ollut tilaisuus ohjata sanoja pysymään merkityksissään.