NSK:ssa on sanan osa kuvauksen kohdassa 1 d seuraava esitys, jonka perusteella voidaan kirjoittaa joko viides osa tai viidesosa:
Erik. (mat.) luvuista ja luvuilla ilmaistavista määristä: kolmas osa (myös ‿) kolmannes, 1/3; neljä viidettä osaa (myös ‿) t. viidesosaa neljä viidennettä, 4/5.
PSK:ssa ja KSK:ssa on vastaavassa kohdassa esitetty vain yhteen kirjoitettu ilmaus:
Erik. luvuista ja luvuilla ilmaistavista määristä. Neljäsosa neljännes. Neljä viidesosaa t. neljä viidettäosaa.
Tämä lienee tulkittava niin, että viides osa ei luvun ilmauksena enää ole yleiskielen mukainen. Vuoden 1992 raamatunsuomennoksessa on ilmeisesti järjestelmällisesti muutettu aiempien käännösten tyyppiä viides osa olevat ilmaukset yhdyssanoiksi.
Jos osa-loppuinen lukuilmaus kirjoitetaan yhdyssanaksi,
sitä taivutettaessa alkuosa voi NSK:n mukaan taipua tai olla taipumatta,
esimerkiksi viidettäosaa tai viidesosaa.
Tämän ilmaisee suoraan se, että taivutustyypiksi on ilmoitettu 85.
viidettä osaa.)
Vielä Kielikellon 3/1998 artikkelissa
Murtoluvut
esitetään, että murtolukua tarkoittavan osa-loppuisen
yhdyssanan alkuosa voi taipua tai jäädä taipumatta.
Siinä on muun muassa esimerkki yhteen viidenteenosaan.
Edellä lainatussa KSK:n kohdassa on esimerkki, jossa alkuosakin taipuu:
neljä viidettäosaa.
Sanan viidesosa kuvauksessa on sama esimerkki, mutta siinä
esitetyissä
taivutustiedoissa alkuosa kuitenkin on aina taipumattomana.
Tilanne on sama hakusanojen
kahdesosa, kolmasosa, kuudesosa, neljäsosa,
viidesosa ja yhdeksäsosa osalta.
Hakusanojen
kahdeksasosa, kymmenesosa, miljoonasosa, sadasosa,
seitsemäsosa ja tuhannesosa
esimerkeissäkin on vain taipumaton alkuosa.
Tämä lienee tulkittava niin, että viidesosa-tyyppisten
sanojen alkuosa ei yleensä taivu, mutta voi taipua
erikoistapauksissa, ainakin
sellaisessa kuin kaksi viidettäosaa, joka
on kokonaisuutena nominatiivissa ja murtoluku siten partitiivissa.
Voitaisiin tulkita myös niin, että olennaista on, että murtoluku
partitiivissa, joten voisi taivuttaa
myös kahta viidettäosaa, ja tällainen on melko tavallista.
Sen sijaan muissa sijoissa alkuosan taivutus ei kai tule kyseeseen:
ei kahdessa viidennessäosassa, vaan
kahdessa viidesosassa.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu
8.11.2015. Koostetta on
muutettu viimeksi
25.6.2026.
Tämä sivu kuuluu
Jukka ”Yucca” Korpelan
avoimeen tietosivustoon
Datatekniikka ja viestintä,
osaan
Ihmisten kielet.