Suomen kielen normien muutoksia, luku 3 Yhteen vai erikseen?:

Osa-loppuiset murtoluvut: viidesosa, ei viides osa

NSK:ssa on sanan osa kuvauksen kohdassa 1 d seuraava esitys, jonka perusteella voidaan kirjoittaa joko viides osa tai viidesosa:

Erik. (mat.) luvuista ja luvuilla ilmaistavista määristä: kolmas osa (myös ‿) kol­man­nes, 1/3; neljä viidettä osaa (myös ‿) t. viidesosaa neljä viidennettä, 4/5.

PSK:ssa ja KSK:ssa on vastaavassa kohdassa esitetty vain yhteen kirjoitettu ilmaus:

Erik. luvuista ja luvuilla ilmaistavista määristä. Neljäsosa neljännes. Neljä viidesosaa t. neljä viidettäosaa.

Tämä lienee tulkittava niin, että viides osa ei luvun ilmauksena enää ole yleis­kielen mu­kai­nen. Vuoden 1992 raamatun­suomennoksessa on ilmeisesti järjestelmällisesti muu­tet­tu aiempien käännösten tyyppiä viides osa olevat ilmaukset yhdyssanoiksi.

Alkuosan taipuminen tällaisissa ilmauksissa on epäselvää. NSK:aa lienee tulkittava niin, että jos tällainen lukuilmaus kirjoitetaan yhdyssanaksi, sitä taivutettaessa alkuosa voi taipua tai olla taipumatta, esimerkiksi viidettäosaa tai viidesosaa. (Erikseen kirjoitettaessa alkuosa tietysti taipuu: viidettä osaa.) Edellä lainatusta KSK:n kuvauksesta voisi päätellä samoin, ja sanan viidesosa kuvauksessa on sama esimerkki. Siinä esitetyissä taivutus­tiedois­sa alkuosa kuitenkin on aina taipumattomana. Tilanne on sama hakusanojen kahdesosa, kolmasosa, kuudesosa, neljäsosa, viidesosa ja yhdeksäsosa osalta. Hakusanojen kahdeksasosa, kymmenes­osa, miljoonasosa, sadasosa, seitsemäsosa ja tuhannesosa esi­mer­keis­sä­kin on vain tai­pu­ma­ton alku­osa.