Ori-sanaa on vanhastaan taivutettu omalla erikoisella tavallaan, joka muistuttaa sanatyypin vene : veneen : venettä taivutusta: genetiivi on oriin, partitiivi oritta, adessiivi oriilla jne. Tämä on NSK:ssa ainoana taivutuksena. Se on jo laajasti korvautunut säännöllisellä taivutuksella ori : orin : oria : orilla jne., ja PSK ja KSK esittävät tämän sallittuna vaihtoehtona.
Muutosta on eri tavoin selitetty ja perusteltu Kielikellon 3/1994 artikkelissa Taivutuksen osoittaminen Perussanakirjassa ja Kielikellon 4/1994 artikkelissa Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä. Edellisessä sanotaan suomen kielen lautakunnan hyväksyneen uuden taivutuksen 25.5.1988.
Kuitenkin vielä Kielikellossa 3/1989 Matti Vilppula kirjoittaa jutussa ”Ketä se oli kun pölli mun kirjan” ikään kuin uutta taivutusta ei vielä olisi hyväksytty: ”Esimerkiksi taivutuksen ori : oriin : oritta tilalle on sinnikkäästi pyrkimässä taivutustapa ori : orin : oria.”.
Vanha taivutus on edelleen yleisessä käytössä hevosalalla.