Aiemmin on yleisesti opetettu, virkettä ei pitäisi aloittaa numerolla. Ohjeen sävy ja ehdottomuus ovat vaihdelleet. Esimerkiksi E. A. Saarimaan Kielenopas esittää asian näin:
On tapana välttää virkkeen aloittamista numeroilla: 1827 kohtasi maatamme suuri onnettomuus (par. V. 1827 — —). 3. päivänä kesäkuuta oltiin perunanpanossa (par. Kesäkuun 3. päivänä — —).
KOP:n sivu Luvut ja numerot: tyyliseikkoja esittää lyhyenä ohjeena: ”Virkkeen voi tarvittaessa aloittaa numeroilmauksella.” Pitempi ohje sanoo saman epämääräisemmin, mutta selventää asiaa esimerkeillä ja toisaalta esittää yhden rajoituksen (tai varoituksen):
Virkkeen voi aloittaa numerolla, jos se on asioiden esittämisjärjestyksen kannalta luontevaa:1 500 metrin alkukilpailua jouduttiin siirtämään.Jos numerolla alkavan virkkeen edellä on toinen numero, kokonaisuus ei hahmotu selkeästi:
2010-luvulle tultaessa uudet teknologia-alat alkavat yhdentyä.Vastauksia saapui yli 100. 50 niistä oli puutteellisia.
Selvemmin: Vastauksia saapui yli 100. Niistä puutteellisia oli 50.
Kielikellon 2/2006 ohje Numeroilmausten ryhmittely kohta ”Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella” esittää olennaisesti saman, mutta rajoitus on hiukan laajempi: ”Numerolla alkava virke ei kuitenkaan ole selkeä, jos sen edellä on luettelon numero tai numeroon päättyvä virke”. Samansisältöinen rajoitus tai varoitus oli aiemmissa ohjeissa Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella (Kielikello 3/1998) ja Virkkeen aloittaminen numeroilmauksella (Kielikello 3/1993). Viimeksi mainitussa ohjeessa yleinen periaate esitettiin näin: ”Asiatekstissä virke voidaan aloittaa numerolla, jos teksti vaatii”.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.