Kun predikaatti on monikossa, voidaan kanssa-sana ainakin muodollisesti tulkita kahdella tai jopa neljällä tavalla. Esimerkiksi lause riitelimme Pekan kanssa voidaan tulkita seuraavilla tavoilla:
Jos predikaattina on riidellä-verbin sijasta esimerkiksi matkustaa-verbi, vain 1. ja 2. tulkinta tulevat kyseeseen. Normien kannalta olennaista on, ovatko ne molemmat mahdollisia.
NSK:ssa on kanssa-sanan kuvauksessa seuraava huomautus: ”Huom. erityisesti seuraavanlainen monikollisen pers.-pron:n käyttö, vars. kans. ja puhek. | Kyllä te Irjan k. [= sinä ja Irja] siitä sovitte KARHUM. Mutta he päättivät sepän k. [= hän ja seppä], ettei – – LEINO.” Tässä 2. tulkinnan mukainen merkitys esitetään jopa ainoana, vaikka ehkä tarkoitetaankin vain sen mahdollisuutta. Ilmauksen siis sanotaan olevan varsinkin kansanomainen ja puhekielinen. Tämän voinee tulkita niin, että se on mahdollinen myös kirjakielessä.
PSK:ssa ja KSK:ssa on kanssa-sanan kuvauksessa seuraava esimerkki: ”Riitelimme Pekan kanssa me ja Pekka t. ark. Pekka ja minä riitelimme.” Tämä merkitsee, että kirjakielessä vain 1. tulkinta olisi mahdollinen, arkikielessä myös 2. tulkinta.
KKOO:n voi sanoa olevan jossakin kahden edellä kuvatun linjan välimaastossa. Lisäksi se käsittelee kaksitulkintaisuuden välttämistä:
Rakenteen minä ja Kiira keskustelimme merkityksessä käytetään erityisesti puheessa ja juttelutyylisessä keskustelussa myös ilmaustyyppiä me keskustelimme (keskusteltiin) Kiiran kanssa:Keskustelimme Kiira Korven kanssa pukujen roolista osana taitoluistelijan ohjelmaa. (kuvateksti, kuvassa toimittaja ja Korpi) – me = toimittaja ja Korpi | Koulutukseni aikana tapasimme työhönvalmentajani kanssa sovituin aikavälein. – me = minä ja työhönvalmentajaniIlmaustyyppi on periaatteessa kaksitulkintainen: ’me ja Kiira keskustelimme’ tai ’minä ja Kiira keskustelimme’.