NSK:n mukaan sanaa mätkäysvero käytetään ”verosta, joka jälkeenpäin määrätään ilmoittamatta jätetystä tulosta ja omaisuudesta”. Vaikka sanaan ei liity tyylilajimainintaa, se lienee ollut sävyltään arkinen. Asiatyylissä on käytetty ja käytetään sanoja arviovero ja arvioverotus (tai harkintaverotus).
Sana mätkäysvero lienee ollut harvinainen, mutta lyhyempi ilmaus mätky on varsin tavallinen. PSK:ssa on molemmat sanat, arkikielisiksi merkittyinä, mutta vanhan merkityksen ohella siinä sanotaan: ”myös lisäverosta”, jolla tarkoitetaan sitä, mitä nykyisin kutsutaan virallisesti jäännösveroksi.
Kyse on eri merkityksistä. Vanhassa merkityksessä kyse on verottajan tekemästä arvioinnista, jonka perusteella ”mätkäistään” lisää veroa maksettavaksi, kun taas uudessa merkityksessä ei ole kyse veron määrän lisäämisestä, vaan siitä, että ennakonpidätykset eivät ole kattaneet koko veron määrää ja loppu on maksettava erikseen.
Käytännössä vanha merkitys lienee korvautunut uudella jo kauan sitten. Esimerkiksi eräässä eduskuntapuheenvuorossa edustaja sanoi v. 1990: ”Mitä tulee verotuksen myöhästymiseen, minä pidän sitä positiivisena. Minulle on nimittäin tulossa mätkäysvero; olen tyytyväinen, että verotus myöhästyy.” Tässä on selvästi kyseessä jäännösvero, joka voidaan hyvin tietää ennalta.
KSK:ssa ei sanaa mätkäysvero ole enää lainkaan, ja sana mätky selitetään niin, että sillä on vain uusi merkitys: ”ark., us. mon. jäännösvero, veromätky. Sai tonnin mätkyt.”