Verbiä kokoustaa on pidetty ”kummallisesti muodostettuna”, mutta toisaalta ”ilmeisen tarpeellisena”, ja se otettiin PSK:aan ja KSK:aan leikilliseksi merkittynä. (Ks. Kielikello 1/2013, Häirikkö ja kokoustaa.)
Tarpeellisuudella lienee tarkoitettu sitä, että pitää kokousta on koettu liian pitkäksi ilmaukseksi. Sanaa kokoontua on kyllä käytetty kokouksen pitämisen merkityksessä, mutta alkujaan ja sanakirjojen mukaan se tarkoittaa kokoon tulemista. Uutisissa saatetaan kertoa esimerkiksi puoluevaltuuston kokoontumisesta, vaikka kiinnostavaa ei ole kokoon tuleminen, vaan kokouksen keskustelut ja päätökset. Voidaankin ajatella, että kokoustaa sopii syrjättämään sanan kokoontua virheellisen tai epäselvän käytön.
Verbiä kokoustaa käytetään nykyisin jo muun muassa televisiouutisissa. KSK:n toisesta versiosta (2016) tyylilajimerkintä poistettiin. (Kielikello 1/2016, Päivitetty Kielitoimiston sanakirja.)