NSK kuvaa sanan kaamosaika kansanomaiseksi ja sanoo sen merkityksen olevan ”sydäntalven auringoton aika pohjoisessa”. Sellainen esiintyy vain napapiirin pohjoispuolella, jossa aurinko ei lainkaan nouse keskellä talvea, aikana, joka riippuu siitä, miten pohjoisessa ollaan; ilmiöstä käytetäänkin myös nimitystä polaariyö,
Sana esiintyy nykyisin yleensä lyhentyneenä sanaksi kaamos. Lisäksi sen merkitys on laajentunut niin, että se tarkoittaa myös (ja useimmiten) synkkää syys- ja talviaikaa. Tämä laajentuminen on kuvattu PSK:ssa ja KSK:ssa ilman kommenttia: ”Laajemmin yl. synkästä syksy- ja talviajasta.”.
KSK:ssa on myös sana kaamosmasennus, jonka se esittää olevan lääketieteen kieltä ja joka esiintyy myös kirjassa Lääketieteen termit. KSK:n kuvauksen mukaan kaamos esiintyy tässä selvästi laajentuneessa merkityksessä: ”pimeään vuodenaikaan toistuvasti ilmenevä masennustila, talvimasennus”. Sanaa kaamosmasennus ei kuitenkaan ole Duodecimin Lääketieteen sanastossa eikä ICD-10-tautiluokituksessa.
Samaan tapaan kuin alkujaan polaariyötä tarkoittava kaamos on muuttunut merkitykseltään, alkujaan polaaripäivää (aikaa, jolloin aurinko ei lainkaan laske) tarkoittavia ilmauksia yötön yö ja keskiyön aurinko on ruvettu käyttämään väljästi siitä, että keskikesällä on yölläkin melko valoisaa. Tosin näitä ilmauksia ei ole missään vaiheessa määritelty kovin tarkasti yleiskielen sanakirjoissa. Toisaalta niitä edelleen käytetään myös vain polaaripäivää tarkoittamassa, Tosin käsitettä saatetaan suhteellistaa sen mukaan, milloin auringon katsotaan laskevan, jolloin polaaripäivän alue saattaa ulottua napapiirin eteläpuolelle (esim. Ilmatieteen laitoksen sivulla Tähtitieteelliset vuodenajat.