PSK:n ja KSK:n mukaan järin esiintyy vain kielteisissä yhteyksissä ja tarkoittaa ’kovin, perin, ylen’. Sen käytöstä on kaksi esimerkkiä, ja molemmissa kielteisyys on ilmaistu suoraan kieltosanalla: Ei järin suuri. Ei yrittänyt järin kovasti.
Rajausta kielteisiin yhteyksiin ei ole vanhoissa ohjeissa eikä kansanmurteissa, ja rajaukselle on vaikeaa nähdä syytä. NSK:n mukaan järin kyllä esiintyy ”vars[inkin] kielt[eisissä] yhteyksissä”, ja Suomen murteiden sanakirjan mukaan se esiintyy ”etenkin kielt[eisessä] yhteydessä” (kun sana on nominia tai adverbiaalia vahvistamassa). Niissä ei siis kuitenkin rajauduta kielteisiin yhteyksiin, ja niissä on myös esimerkkejä myönteisistä yhteyksistä, kuten ”järin ymmälle jo jää”. Vanhan kirjasuomen sanakirjan kuvauksessa järin-sanasta kaikki esimerkit ovat myönteisistä yhteyksistä.
PSK:n ja KSK:n kuvauksesta puuttuu NSK:n kuvauksen toinen merkitys:
2. v[erbi]n ohella: juuri, sanottavasti, hevin, liioin. | Ei ole leipää eikä j. suolaakaan. Tieteessä ei j. suosita mielikuvituksen karkelemista. Eivät he taida j. välittääkään koneiden työkyvystä.
Murteissa järin-sanan merkitys on vielä paljon moninaisempi. Niissä ei toisaalta näytä esiintyvän NSK:n 2. merkitystä, joka onkin ehkä teoreettinen: sellaiset ilmaukset kuin ei järin suosita on tulkittu niin, että merkitys ei ole vain ’ei kovasti suosita’, vaan pikemminkin ’ei juuri lainkaan suosita’.