E. A. Saarimaan ”Kielenopas” (6. painos, 1964) esittää Merkityslainoja-osassa (s. 278):
Jollei hän olisi joutunut isän kohtaloa jakamaan. Tuskinpa ummikko käsittää, että tämä merkitsee: joutunut saman kohtalon alaiseksi kuin isä. Minä en jaa hänen harrastuksiaan (p. o. Minulla eí ole samoja harrastuksia kuin hänellä). Hän ei jaa sodanjohdon kantaa sotanäyttämön laajentumisen suhteen (tarkoitetaan: ei ole samalla kannalla kuin sodanjohto).
Tämä kanta on kuitenkin ehkä tiukempi kuin NSK:ssa, jossa sanan jakaa kuvauksen kohta B II alkaa näin: ”jkn t. toisten kanssa osallisena t. toverina jssak (yhteisessä) olemisesta, samoissa olosuhteissa t. saman kohtalon alaisena olemisesta, jkn t. toisten kanssa saman kokemisesta, tuntemisesta, harrastamisesta tms.” Useimmissa esimerkeissä on kyllä mukana kanssa-rakenne, mutta mukana on myös muun muassa ”jakaa jkn kohtalo”.
Sen sijaan mielipiteen, näkemyksen, arvon tms. jakaminen on toisenlaista käyttöä, eikä sellaista esitetä NSK:ssa eikä PSK:ssa. KSK:aan se on tullut sanan jakaa kuvauksen viimeiseksi kohdaksi: ”b. kuv. olla samaa mieltä jstak. Jaamme tämän näkemyksen.” Nykyisin tällainen jakaa-sanan käyttö (englannin sanan share vastineena) on varsin tavallista ja esiintynee yleensä yksiköllisenä, esimerkiksi ”jaan hänen käsityksensä”, jolloin kyse ei niinkään ole yhteisyydestä kuin vain samaa mieltä olemisesta.
Joskus uusi merkitys saattaisi aiheuttaa monitulkintaisuutta, sillä mielipiteiden jakamisella voitaisiin tarkoittaa myös niiden levittämistä taikka toisaalta erimielisyyttä (esimerkiksi ”esitys jakaa mielipiteitä”).