Suomen kielen normien muutoksia, luku 4 Vierasperäisten sanojen mukauttaminen:

Hryvnia ← grivna

Suomessa on vanhastaan ollut sana riuna, joka perustuu venäjän sanaan grivna ja on tarkoittanut erilaisia rahoja: 10 kopeekan kolikkoa, vanhaa venäläistä rahaa ja yleisesti pikku­rahaa. Sana grivna esitetään NSSK:ssa sitaatti­lainana, mutta äänneasuna [griuna], ja se esiintyy vielä 1990-luvun Suomalaisessa tieto­sana­kirjassa, tarkoittamassa keski­aikaista venäläistä raha- ja paino­yksikköä.

Ukraina otti vuonna 1996 rahayksikön, jonka nimi, ukrainaksi hryvnja (lausutaan suunnilleen [hriunja]), venäjäksi grivna, perustuu edellä mainittuun vanhaan raha­yksikköön. Kielikellon 2/1997 Kysyttyä-palstan kohta grivna esittää tämän raha­yksikön nimeksi grivna; siinä mainitaan synonyymiksi riuna ja kuvataan lyhyesti näiden sanojen vanhaa käyttöä.

Kuitenkin Kotoistus-organisaatio on päättänyt valuuttojen nimen luettelosta, jossa vuoden 2005 versiosta alkaen nimenä on ollut Ukrainan hryvnia. Luetteloa voi pitää sikäli virallisena, että siihen perustuvat kansain­välisessä CLDR-tieto­kannassa olevat nimet. Nimi siis muutettiin venäjän­kielisestä ukrainan­kieliseksi, mutta käyttäen englannissa tavallista ukrainan siirto­kirjoitusta, ei suomalaisen standardin SFS 3900 mukaista asua hryvnja. Kuitenkin Kotoistuksen kannanotto kyrillisten aakkosten latinaistamisesta ottaa kantaa Suomen kansallisen standardin puolesta.

Nimi grivna esiintyy myös viran­omais­yhteis­työ­ryhmän valuutta­luettelossa vuodelta 2007. Sitä käytettiin myös eräässä Suomen Pankin katsauksessa vuonna 2016, mutta sen jälkeen pankki näyttää käyttäneen vain hryvnia-asua.