Suomen kielen normien muutoksia, luku 9 Sanojen merkitykset ja tyylilaji:

Fobia

NSK:n kuvaus sanasta fobia on ”psyk. lääk. pelko, kammo, kauhu”, ja NSSK:n kuvaus vain ”kammo”. PSK on vielä samalla linjalla: ”sairaalloinen pelko, kammo, kauhu”. KSK:ssa rinnalle on tullut toinen merkitys: ”sairaalloinen pelko, kammo, kauhu; voimakas inho t. vastenmielisyys jtak kohtaan”. Nykyisessä käytössä sana tarkoittaa usein vielä muuta: vihaa ja viha­mielistä käyttäytymistä.

Tämän taustalla on, että kielen­käyttöön on tullut uusia fobia‑loppuisia laina­sanoja, kuten homofobia ja trans­fobia, joilla tarkoitetaan (oletettua tai väitettyä) vihaa tai ainakin kielteistä suhtautumista. Sellaisten sanojen muodostaminen johtuu siitä, että antiikin kreikkaan perustuvia sanoja muodostettaessa fobia‑loppu on tuntunut ainolta toimivalta tavalta kuvata vihaa, ja mallina ovat olleet sellaiset pelkoa kuvaavat muodosteet kuin agorafobia ’torikammo, avoimen paikan pelko’. Vihaa kuvaavia kansain­välisiä sanoja muodostettiin aiemmin etu­liit­teel­lä mis(o)‑, kuten misantropia, misofonia, misogynia, mutta tämä ei ollut lainkaan niin kätevää kuin fobia‑loppuisten yhdys­sanojen muodostaminen.