Suomen kielen normien muutoksia, luku 6 Taivutusmuotojen käyttö:

Hinta euroissa ∼ euroina

Aiempien ohjeiden mukaan käytetään rahayksikköä tarkoittavasta sanasta essiiviä (-na, -nä) silloin, kun tarkoitetaan hinnoittelua tai rahallisen arvon laskemista. Vuonna 2001 suomen kielen lautakunta päätti sallia myös inessiivin (-ssa, -ssä) käytön.

Muutosta ennakoivana voidaan pitää sitä, että Kielikellon 3/1997 artikkeli Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja – tasavertaisuutta vai vallankäyttöä? käsittelee tekstiä, jossa on sellaisia ilmauksia kuin saat palkkasi euroissa, puuttumatta mitenkään inessiivin käyttöön tällaisessa yhteydessä.

Lautakunnan kannanotto ei käsittele sentyyppisiä ilmauksia kuin tuotetta on saatavana eri väreissä. Kielenhuolto on vanhastaan suhtautunut niihin torjuvasti ja suosittanut tilalle esimerkiksi ilmausta tuotetta on saatavana eri värejä. Nykyisin KKOO ei näytä sisältävän kannanottoa aiheeseen, ei myöskään KOP, ei ainakaan sivulla, jolla sellaisen olettaisi olevan, jos kanta on olemassa: Sisä- vai ulkopaikallissija? Maksoi euroilla, euroissa ja euroina, voitti sekunnilla.

Mikä siis on tilanne, kun vanhaa ohjetta ei ole kumottu, mutta sitä ei enää esitetä laajoissakaan ohjeistoissa?

Lautakunnan päätöstä kuvaileva Kielikellon 4/2001 artikkeli Maksetaanko euroina vai euroissa? kertoo:

Jos essiiviohjetta muutettaisiin niin, että inessiivi hyväksyttäisiin joissakin raha­ilmauk­sis­sa, heräisi kysymys, miten muutos vaikuttaisi muihin tapauksiin, joihin myös on suositettu essiiviä. Pitäisikö hyväksyä myös esimerkiksi ”Kanadassa väli­mat­kat ilmaistaan kilometreissä, USA:ssa maileissa”, ”Hinnan nousu prosenteissa” tai ”Paitaa on saatavana useissa väreissä”? Entä miten kävisi kielioppaiden perinne-esimerkin ”Suomi kuvina”?

Kielikellon 3/2009 artikkelissa Kielenhuoltoa svetisismien varjossa sanotaan:

Ruotsin kielen vaikutusta on myös ilmauksissa ”Kuinka paljon tämä summa on Suomen rahassa?”, ”Kenkävoidetta on kaikissa väreissä”. Saarimaa pohtii inessiivin hyväksymistä, koska sillä ei ole vakiintunutta suomalaista vastinetta, mutta esittää kuitenkin tilalle ilmauksia Suomen rahana, kenkävoidetta on kaikkia värejä. – Suo­men kielen lauta­kunta käsitteli tätä kieli-ongelmaa 2000-luvun alussa ja päätti hyväksyä myös inessiivin (euroina ja euroissa, ks. Kolehmainen 2001 [em. aiempi Kielikellon artikkeli]).

Esityksestö voisi helposti saada sen käsityksen, että lautakunta olisi hyväksynyt myös ilmauksen ”Kenkävoidetta on kaikissa väreissä”, vaikka lautakunnan kannanotto puhuukin vain rahasta.

Kuitenkin Uusi kieliopas, joka on Sari Maamiehen tarkistama, esittää ainakin vielä 4. painoksessa v. 2011 (s. 72, kohdassa ”Inessiivin käytöstä”) vanhan kannan mukaisia ohjeita. Se torjuu ilmaisutyypin kahdessa eri koossa selvin sanoin:

Epäsuomalaista inessiivin käyttöä on seuraavanlainen: – – »Sukkia oli myytävänä kaikissa ko’oissa» (par. kaiken­kokoisia t. kaikkia kokoja). »Paitoja ei ole nyt pie­nim­mis­sä numeroissa» (par. Paidoista ei ole nyt pienimpiä numeroita).

Tosin kyseisessä kohdassa torjutaan myös ilmaus Enää ei voi maksaa markoissa, joten vuoden 2001 kannanmuutosta ei ehkä lainkaan ole huomattu ottaa huomioon.