Suomen kielen normien muutoksia, luku 4 Vierasperäisten sanojen mukauttaminen:

Dalai-lama ← dalai laama

NSSK:ssa on asu dalai laama, selityksenä ”laamalaisten hengellinen johtaja”. KSK:ssa asu on dalai-lama, rinnakkaismuotona Dalai-lama, selityksenä ”lamalaisuuden hengellinen joh­ta­ja”. Myös uskonsuuntauksen nimi on siis muuttunut ainakin kirjoitusasultaan: laama­lai­suus ← lamalaisuus.

Kielikellon 1/1994 artikkelissa Legio ja dalai-lama: pari täsmennystä Terho Itkonen suosittaa asua dalai-lama; hän korjaa aiemmin esittämänsä asun Dalai-lama sillä perus­teel­la, että kyseessä on yleisnimi, ei erisnimi.

Artikkelissa Itkonen myös mainitsee, että vanha (1900-luvun alun) Tietosanakirja jo käytti asua dalai-lama ja että NSK:ssa on dalailama hakusanan lama kohdalla. Asiaa vielä mutkistaa se, että vaikka NSK ilmoittaa asun laama hylättäväksi (tässä käsitellyssä merkityksessä), PSK:ssa se on hyväksytty rinnakkaismuoto.

Kotuksen sivulla Miten kirjoitetaan dalai-lama? esitetään ensin, että asu dalai-lama on oikein, koska kyseessä ”ei ole henkilönnimi vaan arvonimi”. Sitten kuitenkin jatketaan:

Iso alkukirjain on kuitenkin mahdollinen silloin, kun viitataan nykyiseen dalai-lamaan. Esim. Tii­be­tin hen­gel­li­nen joh­ta­ja Dalai-lama elää maan­paos­sa.

Avoimeksi jää, voiko tällaista periaatetta soveltaa yleisemminkin, esimerkiksi onko lehdistössä ja jopa virallisissa tiedotteissa (esim. UM:n tiedote Ulkoministeri Soini Italiaan 18.2.2019) melko usein esiintyvä asu Paavi hyväksyttävä.

Toisaalta KOP:n sivu Alkukirjain: uskonnolliset arvonimet ja muut nimitykset suosittaa sanaan dalai-lama pientä alku­kirjainta ja lisää vain, että nimi ”on alettu hahmottaa eris­nimeksi ja sitä näkee joskus kirjoitettavan isolla alku­kirjaimella”.