NSK:ssa on sanan astua kuvauksessa esimerkin laki astuu voimaan verbin jäljessä huomautus ”[par. tulee]”. Samanlainen huomautus on PSK:ssa, mutta KSK:ssa se on muutettuna astua-sanan kuvauksessa ”[lakikielessä paremmin: tulee]”. Tätä lienee tulkittava niin, että laki astuu voimaan on käypää kieltä muualla kuin lakitekstissä. Kuitenkin voima-sanan kuvauksessa selityksessä vain ”Astua [paremmin: tulla] voimaan”.
Toisaalta esimerkiksi Kotuksen sivuston Kielitieto-osin kirjoituksessa Valtimo osaksi Nurmeksen kaupunkia käytetään ilmausta astuu voimaan yksi kuntaliitos, ja Kotuksen uutisessa Honkajoki osaksi Kankaanpään kaupunkia ingressinä on Kuntaliitos astuu voimaan vuoden 2021 alussa. Kotuksen asiakirjoissa myös käytetään ilmauksia, joissa laki tai sopimus astuu voimaan. Kielikellon 3/2005 kirjoituksessa Puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi? esitetään oikeana ilmauksena Euroopan unionin perustuslain oli tarkoitus astua voimaan Suomen puheenjohtajakaudella,
Lakitekstiin on vakiintunut ilmaus laki tulee voimaan, Aiemmin esiintyi myös ilmaus astuu voimaan, mutta voimassa olevassa lainsäädännössä se esiintyy vain kahdessa kohdassa noin sata vuotta sitten säädetyssä laissa ja luultavasti erehdyksestä eräässä vuonna 2010 annetussa säädöksessä. Muissa yhteyksissä on tavallista kirjoittaa laki astuu voimaan. Se on ilmeinen käännöslaina ruotsista, ja oletettavasti sitä on pidetty tämän takia vältettävänä, koska voi käyttää myös toista verbiä. Fraasi kokonaisuudessaan on kuitenkin ilmeinen käännös ilmauksesta träder i kraft.
NSK:ssa on sanan astua kuvauksessa myös seuraava: ”Asia astuu [par. tulee, joutuu] päiväjärjestykseen, uuteen vaiheeseen.” Uudemmissa sanakirjoissa tällaiseen käyttöön ei oteta kantaa.