NSK:n mukaan alakansakoulu ja alakoulu tarkoittavat kansakoulun kahta tai kolmea alinta luokkaa. Sana ala-aste on siinä hiukan mutkikkaasti selitettynä: ”us. mon., tav. kouluasioista. | Kieliopin opetus koulun a:ella, a:illa.” Käytännössä sitäkin varmaan käytettiin lähinnä samassa merkityksessä kuin sanaa alakoulu.
Hiukan epäjohdonmukaisesti KSK kuvaa, että sanoja yläkansakoulu ja yläkoulu käytetään ”kansakoulun luokista 3-6 (t. 7)”, rajaten siis alakoulu-sanan kahta alinta luokkaa tarkoittavaksi. Sanalle yläaste NSK ei esitä määritelmää, vain esimerkin ”Ainekirjoituksen opetus koulun y:ella, y:illa
Peruskoulu-uudistuksessa kansakoulu hävisi, ja uuden, yhdeksänvuotisen peruskoulun kuusi alinta luokkaa saivat nimen ala-aste ja kolme ylintä yläaste. Uuden koulun ala-aste siis vastasi vanhaa kansakoulua kokonaisuudessaan. (Kansakoulun 7. ja 8. luokasta muodostettiin vuonna 1958 kansalaiskoulu.)
Vuoden 1999 alussa uusi perusopetuslaki poisti hallinnollisen jaon ala‑ ja yläasteeseen. Opetusalan virallisessa kielenkäytössä ei puhuta ala-asteesta eikä alakoulusta, vaan käytetään sellaisia ilmauksia kuin perusopetuksen vuosiluokat 1–6. Kotuksen kanta on kuitenkin, että yleiskielessä ”ala- ja yläkoulu ovat hyviä, tyyliltään neutraaleja ilmauksia”, kuten Kielikellon artikkelissa Yläaste, yläkoulu ja perusopetuksen vuosiluokat 7–9 (12.3.2026) esitetään.
Kotus suhtautuu kuitenkin nurjasti nimityksiin ala-aste ja yläaste, jotka ovat käytännössä tavallisempia. KSK sanoo ala-aste-sanasta ”vars. aik. alakoulusta (1)”. Edellä mainittu artikkeli kuvaa jo PSK:n ottaneen kantaa huomauttaen, että ”etenkin koulurakennuksesta puhuttaessa ala-astetta ja yläastetta parempia ilmauksia ovat koulu-loppuiset sanat alakoulu ja yläkoulu”.
Tämän koosteen ensimmäinen versio on kirjoitettu 8.11.2015. Koostetta on muutettu viimeksi 29.4.2026.
Tämä sivu kuuluu Jukka ”Yucca” Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.