Vielä KSK:n vuoden 2014 versiossa oli yksinomaisena taivutus arkkitehti : arkkitehtia. Kuitenkin KKOO esittää (s. 76), että myös etuvokaalinen taivutus kuten arkkitehtiä on yleiskielen mukainen. Saman se esittää sanoista karamelli, kompromissi ja krokotiili, ja nykyisin KSK esittää niillekin kaksi taivutusta, kuten karamellia ja karamelliä.
Merkintä ”mm.” antaa ymmärtää, että tällaisia tapauksia on muitakin. Kyse on KKOO:n mukaan nelitavuisista sanoista, jotka eivät ole yhdyssanoja, mutta ”hahmottuvat vahvasti kaksiosaisiksi”. Ei kuitenkaan ole kuvattu, mitkä kaikki sanat ovat tällaisia.
Edellä mainittuja sanoja voi siis taivuttaa ikään kuin ne olisivat yhdyssanoja, joiden jälkiosa on tehti, melli, missi tai tiili.
Yhdistämättömiä sanoja koskevat säännöt eivät ole muuttuneet, joskin on tulkinnanvaraista, mitkä sanat ovat yhdistämättömiä. Vanhat säännöt on esitetty mm. Kielikellossa 2/2000 artikkelissa Pompöösistä vampyyrista – ensiapua vierassanojen taivutusongelmiin. Jo E. A. Saarimaan ”Kielenopas” (1947–1967) kuvaa tällaiset säännöt samaan tapaan. KKOO esittää (s. 74) samat säännöt eri tavoin muotoiltuina. Säännöt voidaan tiivistää seuraavasti:
KKOO:n esitystä vastaava KOP:n ohje Vierassanojen taivutuspäätteen vokaali: yhdyssanat (kilometrejä, hypoteeseja ja hypoteesejä) sanoo: ”Suomen kielen lautakunta hyväksyi tässä esitetyn vierassanojen taivutuspäätteen vokaalivaihtelua koskevan normin väljennyksen vuonna 2013.” KSK oli siis kuitenkin vielä vuonna 2014 eri linjalla. Toisaalta Kielikellon 1/2015 kirjoituksen Kompromisseja vai kompromissejä – vierassanojen taivutuspäätteen vokaali mukaan lautakunta ”on käsitellyt ohjeen väljennystä vuonna 2013 ja 2014 ja on hyväksynyt sen”.
KKOO luettelee (s. 75) joukon sanatyyppejä, jotka ovat sen mukaan ”kaksihahmotteisia” eli ne voidaan tulkita yhdyssanoiksi tai yhdistämättömiksi. Tämä vaikuttaa siihen, tuleeko päätteeseen a vai ä. Sanatyypit ovat sellaisia, jotka ”ovat pääosin vähintään nelitavuisia” ja joiden loppu on jokin seuraavista:
Vaihtelu koskee myös edellä mainituista sanoista muodostettuja adjektiiveja, esimerkiksi antiseptinen : antiseptista ∼ antiseptistä.
Edellä mainittu Kielikellon 1/2015 kirjoitus Kompromisseja vai kompromissejä – vierassanojen taivutuspäätteen vokaali sisältää esityksen sanatyypeistä, joita ei taivuteta yhdyssanamaisesti:
Taivutuspäätteessä näkee toisinaan vaihtelua etenkin nelitavuisissa ja sitä pitemmissä vierassanoissa, kuten vitamiini, argumentti, joiden alkutavuihin sisältyy takavokaali a, o, u ja sanan loppuosana on jakso, johon sisältyy e tai i tai molemmat, esim. ‑eeni, ‑beeni, ‑neesi, ‑teetti, -letti, -nelli, -mentti, -tentti, -kiini, -liini, -miini, -riini, -siini, -tiivi, ‑veri, -risti. (Tavuihin -letti, -risti, -tentti, -veri muodostavat vain sattumalta merkityksellisen kokonaisuuden.) Tällaisten sanojen taivutuspäätteessä on yleiskielessä kuitenkin vain a:
Sääntöä seuraa joukko esimerkkejä amuletista reumatismiin. Sananloppujen luetteloon voisi lisätä loput -teetti, esim. kapasiteetti, ja ‑liitti, kuten monoliitti.
Sääntö lienee tulkittava niin, että se koskee kaikkia kuvatun muotoisia sanoja paitsi niitä, jotka edellä lueteltiin sellaisina, joissa molemmat taivutustavat ovat mahdollisia, siis ‑fiili-loppuiset jne.
Säännön vastaisesti sanalle pantomiimi on KSK:ssa molemmat taivutukset (pantomiimia, pantomiimiä).
KKOO:n ja KSK:n mukaan päätevokaalin vaihtelu hyväksytään myös sanassa adverbi : adverbia ∼ adverbiä.
KSK:n v:n 2014 versio kuvasi takavokaaliset päätteet ainoana mahdollisuutena kaikille edellä esimerkkeinä mainituille sanoille, paitsi sanalle hypoteesi ja sanalle polyteismi, jolle se esitti vain etuvokaalisen taivutuksen (polyteismiä)! KSK:n v:n 2016 versio noudattaa KKOO:n kantaa.
Kielenhuollon kannanotoissa on saatettu esittää yhdyssanatulkinta ja sen mukainen taivutus ainoana mahdollisuutena joillekin sanoille, jotka eivät ole suomen kielen yhdyssanoja eli kahdesta suomen kielen sanasta muodostettuja sanoja. Sana antiteesi esitetään Kielikellon 2/2000 kirjoituksessa Pompöösistä vampyyrista – ensiapua vierassanojen taivutusongelmiin yhdyssanana, joka siten saa etuvokaalisen päätteen, esimerkiksi antiteesiä; jo PSK on samalla linjalla. (Kyseinen Kielikellon kirjoitus on kuitenkin vielä sillä kannalla, että esimerkiksi arkkitehti ei ole yhdyssana.) Kuitenkin myöhemmissä kannanotoissa ja KSK:ssa se on tulkittu kaksihahmotteiseksi. KOP:n ohje Vierassanojen taivutuspäätteen vokaali: yhdyssanat (kilometrejä, hypoteeseja ja hypoteesejä) esittää sanan fotosynteesi ”selvästi” yhdyssanana, ja KSK on samalla linjalla. Suomessa ei kuitenkaan ole sanaa foto ainakaan siinä merkityksessä, joka tässä tulee kyseeseen (’valo’).