Suomen kielen sanaa koskevan tiedon haku eri lähteistä

Kirjoita sana ja käytä jotakin painikkeista. Jos sanan jälkeen painat Enter-näppäintä, haku kohdistuu (Kielitoimiston) sanakirjaan.



Muita sanatiedon lähteitä verkossa

Asutusnimihakemisto
Kotimaisten kielten keskuksen tietokanta Suomen paikannimistä ja niiden taivutuksesta (esim. Salmi : Salmissa, Salmessa, Salmilla vai Salmella?). Vrt. Nimiarkistoon, jossa on laajemmin Suomen paikannimiä ja osittain selityksiä niiden alkuperästä, mutta ei tietoja taivutuksesta tms.
Eesti etümoloogiasõnaraamat
Viron kielen etymologinen sanakirja. Sisältää tietoja myös suomen sanojen alkuperästä. Ks. myös muita etymologiatiedon lähteitä.
Etunimien taivutus ja Sukunimien taivutus
Kotimaisten kielten keskuksen ohjeet Suomessa käytettävien henkilönnimien taivutuksesta.
Etymologinen viitetietokanta
Tietokanta, josta löytyy kirjallisuusviittauksia eri julkaisuissa esitettyihin sanojen alkuperän selityksiin. Ei sisällä itse etymologioita; ks. Etymologiatiedon lähteitä.
Finto
Suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu. Sisältää suuren määrän sanastoja, joiden taso ja luotettavuus vaihtelevat. Mm. Yleinen suomalainen ontologia (YSO) ja suomalaiset yhteisönimet. (Tämän sivun hakulomakkeen YSO-painike hakee Fintoon sisältyvästä YSO-aineistosta. Haun jälkeen voi tulossivulta valita vaihtoehdon, jolla haetaan muusta Fintoon kuuluvasta sanastosta tai sen kaikista sanastoista.)
IATE
EU:n monikielinen termitietokanta, European Union terminology.
Korp
Konkordanssihaku, jolla voi hakea sanoja yli 900 korpuksesta. Sanojen esiintymän ympärillä näkyy lyhyt katkelma tekstiyhteyttä, jossa se esiintyy, mutta ei yleensä linkkejä itse teksteihin. – Haun voi rajoittaa halutulle aika­välille valitsemalla laajennetun tai edistyneen haun, valitsemalla valikosta kohdan ”aikaväli”, määräämällä alku- ja loppukohdan kalenteri­kontrolleilla, avaamalla +-pai­nik­keel­la lisäruudun ja kirjoittamalla siihen hakusanan.
Lönnrotin sanakirjan osa A–M
Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalaisen Sanakirjan (1866–1880) alkuosa. Historiallisesti merkittävä ja erittäin laaja.
Nykysuomen sanakirja
Vuosina 1951–1961 julkaistu sanakirja, joka on Lönnrotin sanakirjan ohella laajin suomen kielen sanakirja. Verkossa kuutena isona pdf-tiedostona.
Nykysuomen sanalista
Sanaluettelo, jossa on Kielitoimiston sanakirjan sanat taivutustietoineen taulukko­maisesti, TSV-muodossa. Huom. Tiedosto on nimetty CSV-tiedostoksi. Sen saa avattua Excelissä oikein seuraavasti: aloita uusi, tyhjä tiedosto; valitse Tiedot → Nouda tiedot → Tiedostosta → Tekstistä/CSV:stä; valitse tiedosto ja napsauta Tuo-painiketta; tarkista, että avautuvassa ikkunassa on kohdassa ”Tiedoston alkuperä” Unicode (UTF-8) ja kohdassa ”Erotin” valinta ”Sarkain”.
Oikofix (fi)
Oikeinkirjoituksen tarkistamisen ohjelma, jossa on myös mahdollisuus morfologisen analyysiin, jolloin se näyttää sanojen rakenteet (mm. taivutuspäätteet).
Stadin slangin sanastoja
Slangi–suomi- ja suomi–slangi-sanakirja. Laajahkoja. (Arkistoversioita.)
Suomen etymologinen sanakirja (SES)
Hyvin laaja, vuonna 2022 julkistettu aineisto suomen sanojen alkuperästä.
Suomen murteiden sanakirja (SMS) (fi)
Sisältää sanat a–noukkia (tilanne 15.6.2024). Kuvaa sanat yleensä yleiskielen mukaisessa äänneasussa. – Äänteellistä vaihtelua, esim. yleiskielen d:n vastineet eri alueilla, kuvaa Murrekartasto, joka on Lauri Kettusen kirjan ”Suomen murteet” osa III A (1940).
Suomen murteiden sana-arkiston synonyymi­kortisto
Sanojen synonyymeja eri murteissa ja jossain määrin muutakin tietoa sanoista. Vain isona (noin 15,56 gigatavua) tiedostona, joka ladattava lataussivun kautta.
Suomen kielen sanakirjoja verkossa ja muualla
Linkkejä mm. tässä mainitsemattomiin vanhoihin sanakirjoihin.
Suomi–ruotsi-suursanakirja
Suunnilleen Kielitoimiston sanakirjan sanaston kattava esitys, jossa on ruotsinkieliset vastineet sanoille eri merkityksissään.
Vanhan kirjasuomen sanakirja (VKS) (fi)
Kirjoitetun suomen sanakirja ajalta 1543–1810 eli käytännössä Ruotsin vallan ajalta. Sisältää sanat a–puusäkki (tilanne marraskuussa 2024).
Verbix (en)
Näyttää verbin taivutusmuodot.
Virittäjän arkistohaku
Kotikielen Seuran Virittäjä-lehden arkistoon kohdistuva haku. Suuri osa hakutuloksista sisältää linkin löytyneeseen artikkeliin, mutta osa vain tiedon artikkelista. Vanhimmat (yli 70 vuoden takaiset) numerot ovat Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa osassa Lehdet, kohdassa Virittäjä (jossa näkyy alku­tilassa viimeinen arkistossa oleva vuosi­kerta).
Tämä sivu on tehty välineeksi, jolla voi etsiä suomenkielistä sanaa tai fraaseja useasta eri palvelusta kuten sanakirjoista ja termi­tieto­kannoista. Tarkoitus on auttaa muun muassa sanan merkityksen, kirjoitusasun, taivutuksen ja tavutuksen selvittämisessä.

Aineistot:

Sanakirja. Kielitoimiston sanakirja. Uusin ja virallisin suomen kielen sanakirja.
Joukahainen. Suomen kielen sanasto­tieto­kanta, jossa on myös mm. taivutuskaavoja. Mukana erisnimiäkin. Vapaaehtoistyönä ylläpidetty.
Pienehkö sivistyssanakirja. Tavallisimmat sivistyssanat ja vähän harvinaisempiakin.
YSO. Yleinen suomalainen ontologia. Etenkin indeksointiin ja hakusanojen määrittelyyn. Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) seuraaja.
TEPA. Sanastokeskus TSK:n termipankki. Termien määritelmiä ja muunkielisiä vastineita.
Tieteen termipankki, Eri tieteenalojen termien tietokanta.
ISK. Iso suomen kielioppi. Laaja, kuvaileva kielioppi. Kotimaisten kielten keskus.
Ohjepankki. Kielitoimiston ohjepankki, johon ”on koottu keskeisimmät kieli- ja nimiohjeet mm. Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaasta, Kielitoimiston nimioppaasta ja Kielitoimiston kielioppioppaasta”. Haun tuloksissa on kolme ryhmää: varsinaisesta ohjepankista löytyneet tiedot, Kielitoimiston sanakirjasta löytyneet tiedot ja eräistä nimitietoaineistoista löytyneet tiedot (Nimiluettelot). Kotimaisten kielten keskus.
Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten keskus. Tulokset tulevat aina uuteen ikkunaan tai välilehteen.
Kielenopas. Vastauksia oikea­kielisyys­kysymyksiin. Jukka K. Korpela. Haku­koneena FreeFind, jossa toimii mm. yleismerkki *.
Tavutus. Voikko-tavuttaja, Voikko-ohjel­mis­toon perustuva tavutus­ohjelma.
Analyysi. Suomen kielen sanojen muoto-opillinen analyysi (HFST, omorfi open morphol­ogy for Finnish). Kieli­pankki. Ks. merkintöjen selityksiä.
Wikipedia. Wikipedia-aineiston suomen­kieli­nen osa.
Google. Google-hakukoneen suomenkielinen versio suomenkielisille sivuille. Haku on muutoin yleinen Google-haku. Tulokset tulevat aina uuteen ikkunaan tai välilehteen.

Kirjoitettu 29.6.2018. Muokattu viimeksi 29.11.2024.
Tämä sivu kuuluu n avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä, osaan Ihmisten kielet.