Yhdes ja kahdes: ehkä outoja yksinään

Sanaa sadasyhdes saatetaan oudoksua: eikö pitäisi sanoa sadasensimmäinen? Molem­mat ovat kuitenkin käypiä. Nykyisin hyväksytään jopa yhdeksäs kahdetta, ja voi olla, että yhdes ja kahdes tulevat laajem­min­kin käyttöön.

Luvun alussa aina

Nykysuomen sanakirjan ja myös Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanoja yhdes ja kahdes käytetään ”suuremman luvun osana” sanojen ensimmäinen ja toinen sijasta. Tämä on yksinomaista lukusanan alussa, esimerkiksi yhdestoista (ei ensimmäinentoista), kahdes­kymmenes ja kahdessadas. Kuitenkin sellaisilla vanhanaikaisilla, nykyisin aika lailla käytöstä poistuneilla sanoilla kuten yhdeskolmatta ’21.’ on rinnakkaismuodot kuten ensimmäinen­kolmatta.

Luvun lopussa mahdollinen, mutta harvinainen

Lukusanan lopussa yhdes ja kahdes ovat mahdollisia vaihtoehtoja, vaikka niitä saatetaankin oudoksua. Esimerkiksi kolmaskymmenesyhdes ja kolmaskymmenesensimmäinen ovat vaihto­ehtoisia. Jostakin syystä pitempi vaihtoehto on paljon tavallisempi. Kielikellon 3/1996 artikkeli Ensimmäinen vai yhdes sanoo:

Monen korvaan yhdes ja kahdes tuntuvat hyvin oudoilta, jopa virheellisiltä. Niinpä kieli­oppaita tutkiessaan kohtaakin yllätyksen: näyttää nimittäin siltä, että nimenomaan yhdes, kahdes -lop­pui­sia yhdyssanoja on aiemmin pidetty ensisijaisina. Joissakin op­pais­sa on jopa kehotettu välttämään ensimmäinen ja toinen -lop­pui­sia muotoja.

Itsenäiset yhdes ja kahdes

Sellaisissa ilmauksissa kuin tuhannes yhdes sana yhdes esiintyy kyllä erilleen kirjoitettuna, mutta silti suuremman luvun osana. Tällaiset tapaukset ovat melko harvinaisia, koska nykyisten ryhmittelysääntöjen mukaan esimerkiksi kahdeskymmenesyhdes ja kahdes­sadas­yhdes on kirjoitettava yhdyssanoiksi.

Muunlaista sanojen yhdes ja kahdes käyttöä erillisinä ei ole mainittu sana­kirjoissa eikä ohjeissa, ja voidaan tulkita, ettet sitä ole pidetty normien mukaisena. Kuitenkin Kielitoimiston ohjepankin sivun Luvut ja numerot: järjestysluvut mukaan niitä kuitenkin voi joissakin tapauksissa käyttää yksinkin:

Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).

Sama ajatus on esitetty jo Kielikellon 3/1998 artikkelissa Järjestysluvut ja toisen ”merkki-Kielikellon” vastaavassa artikkelissa Järjestysluvut.

Muutoksessa on ehkä ajateltu sitä, että tällaiset ilmaukset ovat täysin ymmärrettäviä ja lisäksi joskus selvempiä. Lause ”Olen syntynyt yhdeksäs toista” aiheuttaa helposti ihmettelyä, koska kaksi viimeistä sanaa kuullaan yhdyssanaksi ”yhdeksäs­toista” ja sitten odotetaan tietoa kuukaudesta. Ilmaus ”Olen syntynyt yhdeksäs helmikuuta” on tietysti yksiselitteinen, mutta voi hämmentää, koska tietoihin pitää kuitenkin kirjata lukuja.

Entä laajemmin?

Sanoilla ensimmäinen ja toinen on monia merkityksiä, mutta yhdes ja kahdes ovat yksi­selit­tei­ses­ti järjestys­lukuja (tai, oikein täsmällisiä ollaksemme, järjestys­luku­sanoja). Siksi voisi olla järkevää käyttää jälkimmäisiä ainakin silloin, kun muutoin olisi edes jonkin­lainen väärin­käsityksen mahdollisuus.

Yleinen kielitaju tuntuu kuitenkin olevan toisilla linjoilla. Ainakin seuraava keskustelun­avaus on aiheuttanut netissä lähinnä tuomitsevia kannan­ottoja:

Tänään koulussa kuultua "seuraavana tulee esiintymään yhdennen luokan oppilaat" ja "seuraavaksi kahdennen luokan oppilaat" Pitääkö olla huolissaan?

Kuitenkin ilmaukset yhdes luokka ja kahdes luokka ovat yksiselitteisempiä kuin ensim­mäi­nen luokka ja toinen luokka, joiden voi ymmärtää tarkoittavan parasta luokkaa ja toiseksi parasta luokkaa.

Murteissa yhdes ja kahdes esiintyvät myös itsenäisinä sanoina, ks. sanan kahdes kuvausta Suomen murteiden sanakirjassa, Yleiskieleen kuitenkin omaksuttiin Jo Lönnrotin sana­kirja sanoo sanasta kahdes, että sitä käytetään vain yhdistelmissä (samman­sättningar), joilla tarkoitetaan yhdistettyjä luku­sanoja. Nykyisin linja on lieventynyt sen verran, että ainakin kuukauden numeroina yhdes ja kahdes ovat mahdollisia.