Sana sadasyhdes saatetaan oudoksua: eikö pitäisi sanoa sadasensimmäinen? Molemmat ovat kuitenkin käypiä. Nykyisin hyväksytään jopa yhdeksäs kahdetta, ja voi olla, että yhdes ja kahdes tulevat laajemminkin käyttöön.
Nykysuomen sanakirjan ja myös Kielitoimiston sanakirjan mukaan sanoja yhdes ja kahdes käytetään ”suuremman luvun osana” sanojen ensimmäinen ja toinen sijasta. Tämä on yksinomaista lukusanan alussa, esimerkiksi yhdestoista (ei ensimmäinentoista), kahdeskymmenes ja kahdessadas. Kuitenkin sellaisilla vanhanaikaisilla, nykyisin aika lailla käytöstä poistuneilla sanoilla kuten yhdeskolmatta ’21.’ on rinnakkaismuodot kuten ensimmäinenkolmatta.
Lukusanan lopussa yhdes ja kahdes ovat mahdollisia vaihtoehtoja, vaikka niitä saatetaankin oudoksua. Esimerkiksi kolmaskymmenesyhdes ja kolmaskymmenesensimmäinen ovat vaihtoehtoisia. Jostakin syystä pitempi vaihtoehto on paljon tavallisempi. Kielikellon 3/1996 artikkeli Ensimmäinen vai yhdes sanoo:
Monen korvaan yhdes ja kahdes tuntuvat hyvin oudoilta, jopa virheellisiltä. Niinpä kielioppaita tutkiessaan kohtaakin yllätyksen: näyttää nimittäin siltä, että nimenomaan yhdes, kahdes -loppuisia yhdyssanoja on aiemmin pidetty ensisijaisina. Joissakin oppaissa on jopa kehotettu välttämään ensimmäinen ja toinen -loppuisia muotoja.
Sellaisissa ilmauksissa kuin tuhannes yhdes sana yhdes esiintyy kyllä erilleen kirjoitettuna, mutta silti suuremman luvun osana. Tällaiset tapaukset ovat melko harvinaisia, koska nykyisten ryhmittelysääntöjen mukaan esimerkiksi kahdeskymmenesyhdes ja kahdessadasyhdes on kirjoitettava yhdyssanoiksi.
Muunlaista sanojen yhdes ja kahdes käyttöä erillisinä ei ole mainittu sanakirjoissa eikä ohjeissa, ja voidaan tulkita, ettet sitä ole pidetty normien mukaisena. Kuitenkin Kielitoimiston ohjepankin sivun Luvut ja numerot: järjestysluvut mukaan niitä kuitenkin voi joissakin tapauksissa käyttää yksinkin:
Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).
Sama ajatus on esitetty jo Kielikellon 3/1998 artikkelissa Järjestysluvut ja toisen ”merkki-Kielikellon” vastaavassa artikkelissa Järjestysluvut.
Muutoksessa on ehkä ajateltu sitä, että tällaiset ilmaukset ovat täysin ymmärrettäviä ja lisäksi joskus selvempiä. Lause ”Olen syntynyt yhdeksäs toista” aiheuttaa helposti ihmettelyä, koska kaksi viimeistä sanaa kuullaan yhdyssanaksi ”yhdeksästoista” ja sitten odotetaan tietoa kuukaudesta. Ilmaus ”Olen syntynyt yhdeksäs helmikuuta” on tietysti yksiselitteinen, mutta voi hämmentää, koska tietoihin pitää kuitenkin kirjata lukuja.
Sanoilla ensimmäinen ja toinen on monia merkityksiä, mutta yhdes ja kahdes ovat yksiselitteisesti järjestyslukuja (tai, oikein täsmällisiä ollaksemme, järjestyslukusanoja). Siksi voisi olla järkevää käyttää jälkimmäisiä ainakin silloin, kun muutoin olisi edes jonkinlainen väärinkäsityksen mahdollisuus.
Yleinen kielitaju tuntuu kuitenkin olevan toisilla linjoilla. Ainakin seuraava keskustelunavaus on aiheuttanut netissä lähinnä tuomitsevia kannanottoja:
Tänään koulussa kuultua "seuraavana tulee esiintymään yhdennen luokan oppilaat" ja "seuraavaksi kahdennen luokan oppilaat" Pitääkö olla huolissaan?
Kuitenkin ilmaukset yhdes luokka ja kahdes luokka ovat yksiselitteisempiä kuin ensimmäinen luokka ja toinen luokka, joiden voi ymmärtää tarkoittavan parasta luokkaa ja toiseksi parasta luokkaa.
Murteissa yhdes ja kahdes esiintyvät myös itsenäisinä sanoina, ks. sanan kahdes kuvausta Suomen murteiden sanakirjassa, Yleiskieleen kuitenkin omaksuttiin Jo Lönnrotin sanakirja sanoo sanasta kahdes, että sitä käytetään vain yhdistelmissä (sammansättningar), joilla tarkoitetaan yhdistettyjä lukusanoja. Nykyisin linja on lieventynyt sen verran, että ainakin kuukauden numeroina yhdes ja kahdes ovat mahdollisia.