Vuosisata: 1900–1999, ei 1901–2000

Todellisessa kielenkäytössä kaikki tarkoittavat ilmauksella 1900-luku tai 20. vuosisata vuosia 1900–1999. Kuitenkin esitetään usein, että ”oikeastaan” tai ”matemaattisesti” sen pitäisi tarkoittaa vuosia 1901–2000. Vastaavasti saa­tetaan väittää, että vuosi­tuhat oikeasti vaihtui vasta vuoden 2001 alussa.

Sana vuosisata tarkoittaa joskus sadan vuoden mittaista ajan­jaksoa yleisesti, mutta taval­li­sim­min joukkoa kalenteri­vuosia, joiden numeroissa satoja tarkoittavat osat ovat kes­ke­nään samat, esimerkiksi vuosia 500–599 tai 2000–2099. Haku­teoksissa kuitenkin usein väitetään, että vuosisadan ensimmäisen vuoden viimeinen numero on 1, joten esimerkiksi 500-luku koostuisikin vuosista 501–600.

Vanhoja kannanottoja

Vuosina 1909–1922 julkaistu Tietosanakirja esittää asian näin:

Vuosisata, sata täyttä vuotta käsittävä ajanjakso. Kunkin v:n lopettaa täydellä sadalla päättyvä vuosiluku ja uuden v:n aloittaa ensimäinen päivä sitä vuotta, jonka vuosiluku päättyy luvuilla 01. Kysymys siitä, alkaako uusi v. esim. 1 p. tammik. 1900 vai 1901, on antanut ihmisille päänvaivaa ja tätä seikkaa pohditaan aina v:n käänteessä. Kun kaikki ajanlaskua koskevat tutkimukset osoittavat, että on välittömästi siirrytty v:sta 1 e. Kr. v:een 1 j. Kr. asettamatta väliin vuotta 0, niin kronologisesti katsoen vuosiluku 1 merkitsee ensimäistä vuosisataa, ja 20:s v. alkaa siis 1 p. tammik. 1901 eikä 1 p. tammik. 1900.

Lievennetysti ajatuksen esittää Nykysuomen sanakirja sanan vuosi­sata kuvauksen seuraavassa kohdassa:

20. v. ’vuodet 1901—2000’, käytännössä kuit. tav. ’vuodet 1900—1999, 1900-luku’.

Tällaisilla hakuteosten esityksillä on tausta muissa kielissä, mutta mitään yksi­mielisyyttä erikielisissä haku­teoksissa ei ole. Esimerkiksi Learner’s Dictionaryn artikkeli sanasta century ei sisällä suoraa määritelmää, mutta esimerkissä se heijastaa normaalia merkitystä: ”Millions of people celebrated the beginning of the 21st century on January 1, 2000.”. Sen sijaan Lexico-sanakirjan kuvaus sanasta century sisältää seuraavan kuvauksen:

Strictly speaking, centuries run from 01 to 100, meaning that the new century begins on the first day of the year 01 (i.e. 1 January 1901, 1 January 2001, etc.). In practice and in popular perception, however, the new century is held to begin when the significant digits in the date change, e.g. on 1 January 2000, when 1999 became 2000.

Todellinen kielenkäyttö teorioita vastassa

Missään ei todellisuudessa esiinny sellaista käyttöä, jossa esimerkiksi 1800-luku alkaisi vuodesta 1801. On esitetty väitteitä, joiden mukaan sellaista olisi esiintynyt joskus muinoin, mutta nyky­aikaisesta käytöstä ei ole edes väitteitä.

Nykysuomen sanakirjan kuvauksen ilmaus ”käytännössä kuit. tav.” on siis kiertelevä. Kun historian­kirjassa kerrotaan kuvattavan 1800-luvun tapahtumia, vuotta 1800 ei jätetä pois eikä vuotta 1900 oteta mukaan.

Joskus on esitetty, että sataluku kuten 1800-luku on hyväksyttävissä yleisen käytännön mukaan (kuten vuosia 1800–1899 tarkoittavana), mutta ajan­laskun vuosisata silti tar­koit­tai­si muuta (kuten vuosia 1801–1900). Tämä merkitsisi, että esimerkiksi 1800-luku ja 19. vuosi­sata tarkoittaisivat eri aika­välejä. Tällöin esimerkiksi englannin ilmausta 19th century ei voisi suomentaa sanalla 1800-luku. Muutoinkin ajatus johtaisi melkoisiin ongelmiin, eikä sitä todellisessa kielen­käytössä sovelletakaan.

Suomenkielisen Wikipedian sivu Vuosisata kuitenkin esittää (8.10.2020) mainitun­laisen ajatus­rakennelman, ja sitä on sovellettu sen muillakin sivuilla. Tästä on seurannut sellainen sekaannus, että esimerkiksi Wikipedian sivu 1800-luku käsittelee vuosi­sataa 1800–1899, mutta sen englannin­kielinen vastin-sivu 19th century vuosi­sataa 1801–1900. Wikipedian erikielisille sivuille on kirjoitettu paljon asioita, jotka perustuvat teoretisoituun vuosi­sata­käsitteeseen, ja se saatetaan jopa esittää yksiselitteisesti oikeana tai ainakin ensisijaisena.

Teoriat elävät silti

Käytännön vakiintuneisuudesta huolimatta esiintyy teoretisoitua vuosi­sadan käsitettä yhä sana­kirjoissa, haku­teoksen omaisissa tuotoksissa yms. Kieli­toimiston sana­kirja sentään esittää todellisen merkityksen ensin: sen artikkeli vuosisata sisältää seuraavan esimerkin:

Kahdeskymmenesensimmäinen vuosisata [tulkitaan tavallisesti: vuodet 2000–2099, harvemmin: vuodet 2001–2100].

Kuitenkin Kielikellossa 1/1996 julkaistu artikkeli Vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannen ilmaiseminen sisältää suomen kielen lauta­kunnan kannan­oton selostuksen, jossa on seuraava hämmentävä kappale:

Matemaattisesti ilmaistaessa on yksiselitteisen selvää, mikä on 19. vuosisadan viimeinen ja mikä taas 2000-luvun ensimmäinen vuosi ja vuosikymmen. Matemaattisesti ajatellen vuosisata alkaa ykköseen päättyvällä luvulla ja päättyy nollaan päättyvällä luvulla, siis kuluva vuosisata alkaa vuodesta 1901 ja päättyy vuoteen 2000. Vastaavasti uusi vuosi­tuhat alkaa vuodesta 2001 ja sen ensimmäinen vuosisata päättyy vuoteen 2100. Yleis­kielen kannalta hahmotamme kuitenkin vuosikymmenet ja -sadat vuosi­luvun ensim­mäis­ten numeroiden mukaan. Siten käytännössä 1900-luvulla tarkoitetaan yleensä jaksoa 1900—1999 ja vuotta 1999 ajatellaan siis usein vuosisadan viimeiseksi vuo­dek­si. Vastaavasti vuotta 2000 ajatellaan yleensä uuden vuosi­tuhannen ensim­mäi­sek­si vuodeksi, koska vuosi­luku alkaa uudella luvulla.

Artikkeli ennustaa, että tämä aiheuttaa ”törmäyksiä ja tulkinta­ongelmia”. Niitähän siinä lietsotaan, kun väitetään jotain matemaattisesta ilmaisusta ja kyseen­alaistetaan kielen käytäntö. Todellisuudessa tietenkään mikään matematiikassa ei sano halaistua sanaa suomen kielestä. Matematiikka ei ota kantaa minkään kielen sanojen merkitykseen. Vuosisata voi tarkoittaa myös sataa vuotta lyhyempää jaksoa, ja esimerkiksi sanaa tuhat­jalkainen on turha selittää matemaattisesti vääräksi, vaikka eläimellä ei olekaan tuhatta jalkaa. Todellisia törmäyksiä ja tulkintaongelmia ei ole syntynyt missään muussa mielessä kuin siinä, että aika ajoin esiintyy teoretisointia, jonka mukaan sanojen pitäisi tarkoittaa muuta kuin ne tar­koit­ta­vat. Tämä muistuttaa siis teoretisointia kaksi kertaa suurempi kuin -tyyppisten ilmausten merkityksen virheellisyydestä.

Teorioiden tausta

Teoretisoinnin pohjana on sinänsä oikea havainto siitä, että ajan­laskussamme, ns. kristillisessä ajan­laskussa, ei ole vuotta nolla. Ilmaus jälkeen Kristuksen syntymän (jKr.) ei aivan vastaa alkuperäistä ajatusta, vaan alkujaan ajan­laskun ensimmäinen vuosi oli ajateltu Jeesuksen syntymän vuodeksi, ei suinkaan vuodeksi sen jälkeen. (Tässä on epäolennaista se, että tämä vuosi laskettiin mitä ilmeisimmin väärin.) Jos oletetaan, että Jeesus syntyi joulu­päivänä eli 25. joulukuuta, silloin oltiin jo aivan vuoden 1 jKr. lopulla.

Alkujaan käytettiinkin ilmausta anno Domini ’Herran vuosi’, ja silloin on aivan loogista puhua Jeesuksen syntymä­vuodesta vuotena 1 AD, siis ensimmäisenä Herran vuotena. Tällöin on myös johdon­mukaista, että sitä ei suinkaan edellä vuosi 0 (kuten kokonaislukujen jonossa lukua 1 edeltää luku 0), vaan ensimmäinen vuosi ennen Herran vuotta.

Jos ruvetaan laskemaan vuodesta 1 eteenpäin, niin ensimmäiset sata vuotta ovat tietysti vuodet 1–100, seuraavat sata vuotta 101–200. Näin ei kuitenkaan menetellä, paitsi teo­re­ti­soin­neis­sa, vaan ensimmäinen vuosisata on vuodet 1–99, toinen vuodet 100–199 ja niin edelleen. Tämä tietysti merkitsee, että ensimmäinen vuosisata on yhden vuoden lyhyempi kuin muut, samoin ensimmäinen vuosisata eKr. (vuodet 99 eKr. – 1 eKr.). Tämä on vain ajanlaskun ja kielen erikoisuus, joka ei riko mitään matematiikan lakia vastaan.

Entä vuosituhannet ja -kymmenet?

Vuosituhansiin pätevät vastaavat huomiot kuin vuosisatoihin. Ensimmäinen vuosituhat koostuu siis vuosista 1–999 ja on yhden vuoden lyhyempi kuin muut vuosituhannet (paitsi 1. vuosituhat eKr.). Vastaavasti toinen vuosituhat alkoi vuonna 2000, jolloin yleisesti juhlittiin vuosi­tuhannen vaihtumista.

Vuosikymmenistä tuskin kukaan on esittänyt vastaavaa teoretisointia kuin vuosisadoista ja -tuhansista. Tuskin kukaan kiistää esimerkiksi sitä, että 1960-luku koostuu vuosista 1960–1969. Taustalla on se, että vuosikymmeniin ei yleensä viitata järjestys­luvuilla. Tosin saatetaan käyttää sellaisia ilmauksia kuin 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen, joka tietysti tarkoittaa vuosia 2000–2009. (Jos teoretisoidaan, että 2000-luku alkoikin vasta vuonna 2001, ilmauk­sen kai pitäisi tarkoittaa vuosia 2001–2010.)