Pormestari: monenlaisia virkamiehiä ja muita

Sana pormestari on nykyisin Suomessa vain toisaalta arvonimi, toisaalta muutamien kunnanjohtajien nimitys kunnissa, joissa sovelletaan niin sanottua pormestari­mallia. Historiassa sanalla on ollut muita merkityksiä, erilaisia kaupunkien korkeita virka­miehiä tarkoittavia. Käännös­kielessä sanaa käytetään muiden maiden oloista puhuttaessa kaupungin­johtajista ja pienien paikka­kuntienkin johtajista.

Suomen sana pormestari on ilmeinen laina ruotsista, jossa borgmästare on ollut käytössä ainakin 1300-luvulta alkaen. Se lienee lainaa alasaksasta (borgemester) ja on varmaankin alkujaan tarkoittanut suunnilleen ”kaupungin­mestaria”, siis jossain ammatti­kunnassa mestarin arvon saanutta henkilöä, joka oli valittu kaupungin julkiseen tehtävään. Sanan merkitys on kulkenut monien vaiheiden kautta:

• Alkujaan pormestarit olivat kaupunkia hallitsevan neuvoston eli raadin (ruotsiksi råd) arvovaltaisia jäseniä, joita oli aluksi kuusi. (Tarkemmin asiasta kertoo Tietosanakirjan kuvaus sanasta pormestari).
• Uudella ajalla pormestarien määräksi rajattiin enintään kaksi. Suurissa kaupungeissa oli erikseen oikeus­pormestari, joka johti raastuvan­oikeutta (eli kaupungin ali­oikeutta), ja kunnallis­pormestari, joka johti maistraattia ja siten kaupungin hallinnollisia tehtäviä. Pienissä kaupungeissa nämä tehtävät oli yhdistetty.
• Vuonna 1927 perustettiin kaupungin­hallitukset, joista tuli kaupunkien ylimpiä toimeen­panevia elimiä maistraattien sijaan. Keskeiseen asemaan tulivat kaupungin­johtajat ja apulais­kaupungin­johtajat, jotka olivat pysyvään virkaan nimettyjä. Tämä merkitsi kunnallis­pormestarien (ja pienten kaupunkien pormestarien) aseman muuttumista, mutta nimikkeet säilytettiin. – 1970-luvulla kaupungin­johtajien asemaa muutettiin niin, että heistä tuli esitteleviä virka­miehiä, kun taas kaupungin­hallituksen puheen­johtajan asema korostui.
• Vuonna 1993 pormestari-nimikkeet poistettiin samalla, kun maistraatit lakkautettiin ja raastuvan­oikeudet korvattiin käräjä­oikeuksilla. Tosin osa nimikkeen haltijoista sai käyttää sitä siirtymä­kauden ajan.
• Käytössä on ollut ja on edelleen pormestarin arvonimi. Arvo­nimen luonteeseen kuuluu, että se on kunnian­osoitus, joka annetaan ilman, että sitä seuraa mitään virkaa tai tehtävää. Sama koskee ylipormestarin arvonimeä, joka on käytännössä annettu vain Helsingin kaupungin­johtajina toimineille.
• Vuonna 2006 pormestari-sana otettiin uudelleen käyttöön todellisena tehtävä­nimikkeenä. Kunta­lailla annettiin kunnille mahdollisuus valita ns. pormestari­malli, joka merkitsee kunnan­hallituksen puheen­johtajan ja kunnan­johtajan tehtävien yhdistämistä viraksi, johon valitaan poliittisin perustein enintään valtuuston toimi­kaudeksi. Tähän voi liittyä yhden tai useamman apulais­pormestarin valinta. Tämän mallin ottivat käyttöön vain muutamat kunnat, ensimmäisinä Tampere 2007, Pirkkala 2009 ja Helsinki 2017.

Uusimmassa käytössä pormestari tarkoittaa siis kuntaa johtavaa luottamus­toimessa olevaa henkilöä vasta­kohtana kunnan­johtajalla, joka on virka­mies. Tämä ei vastaa historiallista taustaa, sillä aiemmin pormestarit olivat nimen­omaan virka­miehiä, ja viime vaiheessa (1927–1993) heillä ei ollut johtavaa asemaa kaupunkien hallinnossa.

Käännöskielessä pormestari-sanaa käytetään muiden maiden oloista puhuttaessa erilaisten paikkakuntien, jopa pienten kylien, johtajien tittelinä englannin sanan mayor, ranskan sanan maire ym. vastineena. Näiden sanojen taustalla on latinan sana maior ’suurempi’, jota on käytetty muun muassa monen­laisten muita ylempien (suurempien) virka­miesten tittelinä. Aku Ankka -lehti on pitkään käyttänyt ilmausta Ankka­linnan pormestari, mutta tällaisia vastaavuuksia esitetään nykyisin jopa IATE-tieto­kannassa Asiallisempia käännöksiä olisivat kaupungin­johtaja ja kunnan­johtaja etenkin nyky­oloissa, kun Suomen kunnista puhuttaessa pormestari viittaa tiettyyn, vain harvoissa kunnissa käytössä olevaan hallinto­malliin.

Kyseinen käännöskielen menettely saattaa heijastaa ruotsin kielen käytäntöä. Ruotsin akatemian sanakirja (SAOB) kuvaa borgmästare-sanan vanhimmat merkitykset, koska se on julkaistu vuonna 1920. Paljon uudempi (2009) Ruotsin akatemian Svensk ordbok kuvaa sanan merkityksen näin:

(titel för) högste ämbets­man i en stad med varierande ställning och befogenheter under o­lika tider och i skilda länder

Ruotsin akatemian sanaluettelo (SAOL) sanoo suoremmin:

en stads främste ämbets­man i äldre tid (och än­nu i många länder)

Suomessa pormestari ei aina ollut kaupungin ylin virkamies, kuten edellä on kuvattu. SAOLin viittaus muihin maihin näyttää sikäli oudolta, että eihän muualla käytetä sanaa borgmästare; sen sijaan Ruotsissa (ja Suomessa) tätä sanaa käytetään ruotsin kielessä, kun puhutaan muiden maiden oloista.

Kielitoimiston sanakirjan kuvaus pormestari-sanasta vastaa melko hyvin todellisuutta. Se ei kuitenkaan mainitse sitä, että sanaa käytetään myös muiden maiden kaupunkia pie­nem­pien­kin kaupunkien johtajista. Ilmaus ”kaupunginjohtajan arvonimenä” ei ole tarkka, koska sekä pormestari että ylipormestari ovat arvo­nimiä, joiden antaminen on antajan vapaassa harkinnassa eikä ole sidoksissa virka-asemaan.