Pankit ovat käyttäneet sanaa käyttelytili tarkoittamaan joko samaa kuin käyttötili tai jotakin laajempaa käsitettä. Tämä on herättänyt hämmennystä ja närkästystäkin: mitä vikaa oli sanassa käyttötili?
Sanastokeskus TSK:n Tepa-termipankissa on Pankki- ja rahoitussanaston (2017) tietue ”käyttötili”, jossa on maininta ”mieluummin kuin: < käyttelytili”. Mutta toisaalta se kertoo: ”Suomenkielistä käyttelytili-termiä ja ruotsinkielistä dagligkonto-termiä on käytetty yläkäsitteenä erilaisille käyttötileille.” Jotain sellaista muistelen lukeneeni jo vuosia sitten: ainakin jossakin pankissa ruvettiin käyttämään sanaa ”käyttelytili” yleisnimityksenä tietynlaisille tileille, kun taas ”käyttötili” jäi tietyn käyttelytilin nimeksi. Ja toisaalta monessa yhteydessä taas sanat mainitaan synonyymeiksi.
Sanan käyttelytili on sanottu muun muassa olevan väheksyvä tai moittiva: rahoja käytellään. Kun pankit rupesivat käyttämään tätä sanaa, ajatuksena oli ehkä, että sana käyttely kuvaa (usein) toistuvaa käyttämistä ja sopii siten nimeksi tilille, jolla hoidellaan päivittäisiä raha-asioita,
Toisaalta on ehkä haluttu luoda yläkäsite useille tilityypeille, joista yksi on käyttötili, toinen ehkä sekkitili. Nykyisin kuitenkin käyttelytili on ilmeisesti sanan käyttötili synonyymi ja vähitellen väistymässä.
Eri pankit ovat nimenneet tilityyppejään eri tavoin, ja käyttötili saattaa olla yhden erityisen tyypin nimi, jopa isolla alkukirjaimella kirjoitettuna, jolloin merkitys määräytyy tiliehtojen mukaan. Yleensä kuitenkin käyttötilejä luonnehtii melko hyvin Kielitoimiston sanakirjan kuvaus tästä sanasta: ”vars. maksuliikenteen hoitoon tarkoitettu pankkitili”. Tyypillisesti käyttötilille ohjataan palkka, palkkiot, eläke tms. ja siltä maksellaan laskut, nykyisin hyvin usein myös korttimaksuja debit-toiminnolla, jolloin tilitapahtumia on voi olla monia päivässä. Tavallaan siis sana käyttely sopisi kuvaamaan tätä.
On epäselvää, milloin ja miten sana käyttötili on tullut käyttöön. Nykysuomen sanakirjassa sitä ei vielä ole. Uudissanasto 80:ssä se on, mutta kuvauksessa on kyllä tuulahdus menneestä maailmasta: ”pankkitili jolta voidaan nostaa varoja käyttösekillä ja suorittaa maksut pankkisiirtoa käyttäen”.
Sana käyttelytili ei ole päässyt mihinkään yleiskielen sanakirjaan, ja senkin tulo kielenkäyttöön on hämärän peitossa. Suomen Kuvalehdessä käyttelytili esiintyy ensi kerran vuonna 1983, toistaiseksi viimeisen kerran vuonna 2010. Ensiesiintymässä sana on kahdesti lainausmerkeissä, mikä viitannee siihen, että sanaa pidettiin jotenkin epävirallisena tai muuten erikoisena:
»Tilirakenteen muuttamista on pohdittu – –. Vain pari kertaa 1970-luvun lopulla pitkäaikaissäästäjiä pystyttiin suosimaan ’käyttelytilien’ kustannuksella», Pöntiskoski murehtii.
– –
Perinteinen vastaväite on se, että monet eläkeläiset pitävät rahojaan »käyttelytileillä» ja karttavat määräaikaistilejä. – –
Vaikka tämäntyyppisen sanan ei voi odottaa esiintyvän kovin usein yleisaikakauslehdessä, esiintymien loppuminen viittaa siihen, että käyttelytili on melko lyhytikäiseksi jäänyt muodoste, joka vielä ajoittain tulee vastaan ja hämmentää.