Kaksiteräinen: tehokas, kaksivaikutteinen vai jotain muuta?

Yleensä kaksiteräinen miekka tarkoittaa kaksi­vaikutteista eli sellaista, joka voi olla niin hyödyksi kuin haitaksikin. Alkujaan se kuitenkin tarkoittaa vain lyömä­miekkaa, jossa on kaksi terää ja joka on sen takia tehokas ase. Uskonnollisessa kielen­käytössä ilmauksella on oma merkityksensä: se viittaa Jumalan sanan kahteen vaikutukseen. Muutoinkin ilmaus esiintyy joskus vain tarkoittamassa kaksiosaista tai kahtalaista vaikutusta.

Nykyisin: hyvää ja pahaa

Kielitoimiston sanakirjan kuvaus sanasta miekka mainitsee seuraavan esimerkin: ”Kaksi­teräi­nen miekka [asiasta joka voi hyödyttää mutta myös vahingoittaa].” Esimerkki ja sen haka­sulkeissa oleva selitys on kopioitu Nykysuomen sanakirjasta, tosin (säästösyistä?) pilkut poistaen, ja selitys var­maan­kin vastaa ilmauksen tavallisinta merkitystä.

Esimerkiksi Kauppalehden erään kolumnin otsikossa sanotaan, että ”asunto­velallisen kannalta deflaatio on kaksi­teräinen miekka”, ja tätä selitetään niin, että ”velkojen vakuutena oleva asunto alkaa menettää arvoaan”. Se, mikä on asunto­velallisen kannalta hyvä vaikutus, jää tässä lukijan pääteltäväksi.

Miten tähän on päädytty?

On epäselvää, miten nykyinen merkitys on syntynyt. Alun perin, ja edelleen muun muassa Raamatussa, kaksiteräinen miekka tarkoittaa konkreettisesti miekkaa, jossa on kahden puolen leikkaava terä. Sellainen on osaavan käyttäjän käsissä tehokas taistelussa, kun sillä lyödään vaaka­suun­nas­sa: lyödään ensin yhteen suuntaan ja sitten saman tien toiseen vastakkais­suuntaisella liikkeellä, tarvitsematta kääntää kättä ja miekkaa. Kuvaannollisestikin ilmausta käytettiin jo varhain, mutta kuvaamaan tehokasta välinettä.

Suomen sana kaksiteräinen on muodostettu ruotsin kielen mallin mukaan. Svensk ord­bokin selostus sanasta tveeggad kertoo sen historiasta näin: ”sedan mitten av 1400-talet (Helige Bernhards Skrifter)”. Tämä on hiukan outoa, koska se viitannee Bernhard Clair­vaux’­lai­seen, joka eli jo vuosina 1090–1153.

Svensk ordbok kuvaa adjektiivin tveeggad kuvaannollista merkitystä sanoilla ”som kan ha ogynnsam verkan lika väl som gynnsam”. Se myös esittää esimerkkejä käytöstä, joissa ei mainita miekkaa. Toisaalta englannin kielessä tilanne on hiukan toisenlainen. Merriam-Websterin kuvaus sanasta double-edged esittää kuvaannolliset merkitykset ”having two components or aspects” (joka vastaa lähinnä suomen sanaa kahtalainen) ja ”capable of being taken in two ways” (joka vastaa lähinnä suomen sanaa kaksi­tulkintainen). Sen sijaan double-edged sword on sen mukaan rajatumpi: ”something that has or can have both favorable and unfavorable consequences”.

Kaksiteräisyyden käsitteen kuvaannollinen käyttö on vanhaa perua. Jo klassisessa latinassa sana anceps (sanan­mukaisimmin ’kaksi­päinen’ tai ’kahtaalle­päinen’) tarkoitti sellaista, jolla on merkitystä kahdella tavalla tai joka vaikuttaa kahteen suuntaan. Tämän takia gladius anceps tarkoitti myös kahteen suuntaan leikkaavaa eli kaksiteräistä miekkaa.

Kaksisuuntaisuudesta kahteen vaikutukseen

Ylen uutinen 25.9.2020 sanoo: ”Menot kasvavat ja samalla tulot putoavat – koronakriisi iskee valtion rahakirstuun kaksiteräisellä miekalla.” Jälkimmäisen lauseen voisi lukea niin, että tarkoitetaan vain tehokasta iskua, mutta ensimmäisen lauseen perusteella voi päätellä, että tarkoitetaan kahden eri syyn vaikutusta samaan asiaan. Tämä vastaa edellä kuvattua englannin sanan double-edged yhtä merkitystä.

Uutisen kuvakieli on kyllä vähän erikoista, sillä valtion rahat eivät ole aikoihin olleet missään kirstussa, vaan ne ovat lähinnä lukuja tileillä ja odotuksia siitä, että valtio kyllä saa lisää lainaa. Eikä miekan iskeminen kirstuun vähennä rahan määrää.

Uskonnollisen kielenkäytön ”kaksi terää”

Raamatunsuomennoksissa esiintyy sana kaksiteräinen muutamia kertoja, aina miekka-sanan määritteenä ja kerran konkreettisessa merkityksessä, muuten kuvaamassa terävää, viiltävää miekkaa.

Merkittävimmäksi on kuitenkin muodostunut sen esiintymä jakeessa Hepr. 4:12, joka on vuoden 1992 suomennoksessa seuraava;

Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme.

Vaikka tässäkin on selvästi kyse terävästä, viiltävästä miekasta, luterilaisessa julistus­perinteessä kaksiteräinen miekka viittaa yleensä Jumalan sanan (Raamatun) kahteen funktioon, ”lakiin” ja ”evankeliumiin”, joista edellinen herättää synnintunnon ja jälkimmäinen sisältää sanoman anteeksiannosta. Tässä voi haluttaessa nähdä jonkin­laisen kahtalaisuuden ja vastakohtaisuuden, vaikka tarkoitetaan kahta eri tavalla samaan suuntaan vaikuttavaa asiaa.

Erilaisia selityksiä

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-sivustossa vastataan kysymykseen kaksiteräisestä miekasta muun muassa selittämällä, että sellaisen käyttäjältä vaaditaan erityistä taitoa ja että ”varomattomasti käytettynä se voi vahingoittaa lyöjää itseään”. Tämä vaikuttaa keksityltä selitykseltä.

StackExchange-sivuston hyväksytty vastaus kysymykseen Why is the term “double-edged sword” used for something that can be favorable and unfavorable? torjuu sellaiset selitykset ja esittää, että kaksi­teräinen miekka on vaarallisempi kohteelle, ei käyttäjälle.

Siitä ajatuksesta, että kaksi­teräinen miekka leikkaa kahteen suuntaan, on kai päädytty yleisempään kahtalaisuuden ajatukseen. Jokin voi tehdä vahinkoa kahdella eri tavalla, tai hyödyttää kahdella tavalla, ja tästä sitten on tultu myös ajatukseen, että voi tuottaa sekä vahinkoa että hyötyä.

Kaksiteräinen ja kaksipiippuinen

Vielä arvoituksellisempi kuin kaksiteräinen on sana kaksi­piippuinen, joka kuvaannollisessa käytössä tarkoittaa suunnilleen samaa, kuitenkin niin, että kaksiteräinen esiintyy yleensä sanan miekka kanssa ja kuvaa toisaalta myönteistä, toisaalta kielteistä vaikutusta, kun taas kaksipiippuinen esiintyy jonkin asian määritteenä ja tarkoittaa sekä myönteistä että kielteistä puolta tai näkökantaa.

Yritykset selittää kuvaannollinen käyttö konkreettisen kaksi­piippuisen haulikon tms. perusteella eivät ole olleet mitenkään vakuuttavia. Kaksi­piippuisella haulikolla voidaan toki ampua ensin yhtä kohdetta ja sitten toista, mutta tästä päädyttäisiin luontevasti lähinnä vain kahteen vaikutukseen, ei jonkin myönteiseen ja kielteiseen puoleen.

Ruotsin kielen vastaavalla sanalla dubbelpipig on kuitenkin vain konkreettinen merkitys. Sen sijaan ruotsin sanalla dubbelbottnad on kuitenkin paitsi konkreettinen merkitys ’kaksi­pohjainen’ myös kuvaannollinen merkitys ”som kan tolkas på flera o­lika sätt på grund av ngn dold under­mening e.d.”.

Ilmeisesti tällaisten yhdyssanojen kuvaannollisessa käytössä jälki­osan merkitys on aika epäolennainen; tärkeää on vain alku­osa kaksi-, joka voi tarkoittaa kaksi­suuntaisuutta tai kahtalaisuutta.

Kaksiteräisyyden epäterävyys

Kaksiteräisestä miekasta puhuminen ei ole mitenkään tuore ja havainnollinen ilmaus. Sen yhteys konkreettiseen merkitykseen on hämärtynyt, ja se voidaan ymmärtää eri tavoilla. Jos sitä käytetään tavallisimmassa merkityksessä, se vain sanoo, että on joitakin erisuuntaisia vaikutuksia, toisaalta hyviä, toisaalta huonoja. Se ei selvennä, mitä ne ovat, ja kun ne on kerrottu, ei fraasi kaksiteräinen miekka lisää asiaan mitään.