Jopa: päässyt jopa aivan karkuteille

Yleiskielessä jopa tarkoittaa ’vieläpä’, ilmaisten jotain erikoisen suurta tai muuten poikkeavaa. Lisäksi se esiintyy sanonnoissa kuten Jopas jotakin! Sitä on kuitenkin ruvettu käyttämään muussakin merkityksessä: jopa 30 ei aina tarkoitakaan ’enimmillään niinkin paljon kuin 30’, vaan vain ilmaisemassa, että lukua 30 pidetään suurena, jopa yhteydessä, jossa määrän tiedetään olevan vähintään 30.

Jopa vahvistussanana

Sana jopa on muodostunut adverbista jo ja liitepartikkelista pa. Se esiintyy ihmettelyn, ihailun tms. ilmauksissa vakiintuneissa sanonnoissa; Nykysuomen sanakirja esittää tästä esimerkit ”Jopa merkillistä! Jopa olet laihtunut. Jopas, jopas on! Jopahan nyt!” Vastaavissa ilmauksissa esiintyy myös johan. Tällaiseen käyttöön, jota esiintyy lähinnä puheessa, ei tässä enempää puututa.

Kahtiajakoisuus: kielteinen ja myönteinen lauseyhteys

Suomen murteiden sanakirjan kuvauksen mukaan jopa esiintyy toisaalta kielteisissä lauseissa merkityksessä ’saati’, toisaalta myönteisissä lauseissa merkityksessä ’vieläpä’. Tosin kuvauk­ses­sa on esitetty 1. ryhmässä havaintoja, jotka kuuluisivat paremmin 2. ryhmään. Kummankin merkityksen levikki on melko suppea ja lähinnä itämurteinen.

Vanhan kirjasuomen sanakirjan kuvauksessa esitetään vain merkitys ’vieläpä, yksinpä’, mutta Nykysuomen sanakirjaan on otettu molemmat merkitykset, tosin ikään kuin vain saman merkityksen a- ja b-kohtina, vieläpä niin, että myönteisessä lauseessa esiintyvä on ensin. Siitä ensimmäinen esimerkki on ”Rekeen mahtuu jopa viisikin miestä”, kielteisestä yhteydestä taas ”Sinusta ei saa selvää tuttukaan, jopa sitten vieras”. Viimeksi mainittu ei varmaankaan tunnu monista oikealta; sanan jopa tilalle tuntuisi kuuluvan saati tai vielä vä­hem­män tai jotain vastaavaa. Mutta sellaista käyttöä on kuitenkin esiintynyt kirjal­li­suu­des­sa, ja sitä on pidetty kirjakieleen kuuluvana.

Merkityksen ’vieläpä’ vakiintuminen

Uudemmista sanakirjoista merkitys ’saati’ on poistettu. Kielitoimiston sanakirjan kuvaus on ”vieläpä, yksinpä; kerrassaan, aina”, Tällainen merkitys sisältää ajatuksen ”niinkin monta (t. suuri tms.) kuin”, useinkin niin, että esitetään äärimmäinen määrä tai jotain muuten poik­kea­vaa tai erikoista. Lause ”Autoon mahtuu jopa kahdeksan henkeä” tarkoittaa käytännössä, joskaan ei muodollisesti, enimmäis­määrää.

Tällaisessa käytössä on mukana jonkinlaisen vaihtelun ajatus¨. Voidaan esimerkiksi sanoa, että tietyntyyppisiin tapahtumiin osallistuu satoja, jopa tuhansia ihmisiä. Ajatus on tällöin, että yleensä osallistujia on satoja, mutta heitä voi olla enemmänkin.

Tämä analyysi voidaan toki kyseenalaistaa, koska sanakirjat eivät kuvaa jopa-sanan mer­ki­tys­tä mitenkään täsmällisesti, ja uudemmissa on esimerkkejäkin niukalti. Nykysuomen sana­kirjan edellä mainittu esimerkki ”Rekeen mahtuu jopa viisikin miestä” sisältää vaihtelun ajatuksen: rekeen mahtuu useita miehiä, enimmillään viisikin. Sanakirjan kaikki muut esi­mer­kit jopa-sanasta myönteisissä vertailuissa sisältävät suoran rinnastuksen, kuten ”Vanhus tunnetaan hyvin kaupungissa, jopa koko maa­kun­nas­sa”.

Uusi käyttö korostuksissa

Tilanne näyttäisi siis selkiytyneen, mutta jopa on saanut uudenlaista käyttöä, jolla ei ole yhteyttä aiempaan merkitykseen ’saati’. Koska jopa merkityksessä ’vieläpä’ sisältää jonkin­laisen paljona tai suurena tai erikoisena pitämisen ajatuksen, tästä saatetaan päätyä pelkkään korostamiseen. Tällöin jopa 30 ei tarkoitakaan ’enimmillään niinkin monta kuin 30’, vaan suunnilleen ’30 (iso luku!)’. Viestimissä on jopa otsikoitu ”Jopa 33 kuoli tuhopoltossa”, vaikka jutun teksti on kertonut, että kuolleita tiedetään olevan ainakin 33. Jostakin syystä juuri onnettomuuksien yhteydessä tämäntapainen käyttö on yleistä, kuten havaitaan esimerkiksi Google-haulla "jopa * kuoli". Joissakin tapauksissa käyttö voitaisiin tulkita vanhaa käytäntöä vastaavaksi sen takia, että kuolleiden määrä on vasta arvio. Sellaista mahdollisuutta ei kui­ten­kaan ole esimerkiksi lauseessa ”Jopa 11 tiikeriä kuoli tarhan mukaan eri sairauksiin”.

Lievemmässä muodossa uudenlainen käyttö esiintyy esimerkiksi Ylen uutisessa 28.6.2019; sen otsikko alkaa ”Jopa 100 000 ihmistä marssii yhdenvertaisuuden puolesta”. Siinä jopa lähinnä korostaa luvun suuruutta, eikä lukua esitetä ylärajana, johon määrä saattaa kohota, vaan arviona Tekstin mukaan ”Poliisista arvioidaan osallistujamäärän olevan noin 100 000, viime vuoden tapaan.”