Härkä: vetojuhta, sonni vai nauta?

Sana härkä on tarkoittanut Lounais-Suomessa kuohittua urosnautaa, jota käytetään vetojuhtana. Muualla se on yleensä tarkoittanut urosnautaa, joka on käytännössä ollut kuohitsematon, siis sonni, koska sitä pidettiin siitos­eläimenä. Yleis­kieleen otettiin eräiden vaiheiden jälkeen molemmat. Nykyisin härkä tarkoittaa sonnia puhuttaessa Suomen oloista; puhuttaessa lihasta se tarkoittaa nautaa yleensä, siis myös lehmää.

Usein väitetään yksioikoisesti, että härkä tarkoittaa kuohittua urosnautaa. Tämän perusteella saatetaan väittää sellaisia sanoja kuin härkätaistelu ja häränfile virheellisiksi. Todellisuudessa tilanne ei ole koskaan ollut näin yksin­kertainen kirja­kielessä, joskin väite saattaa pitää paikkansa puhuttaessa suppeahkosta murre­alueesta ennen muinoin.

Tilanne murteissa

Suomen murteiden sanakirjan (SMS) kuvauksen mukaan sanan härkä merkitys on ”(täysikasvuinen, kuohitsematon) urosnauta, sonni” laajasti eri murteissa, joskin sanaa käytetään myös vasikan suku­puolesta. Kuitenkin osassa murteita merkitys on ”(työjuhtana käytettävä) kuohittu urosnauta”. Tällaisia murteita on Lounais-Suomessa, mutta myös paikoin Pohjan­maalla ja muuallakin. SMS kuitenkin lisää: ”Varsinaista vetohärkäaluetta on kuitenkin ollut vain Varsinais-Suomi sekä osa Satakuntaa ja Hämettä.”

Tämän taustalla on, että Lounais-Suomessa käytettiin kuohittuja uros­nautoja veto­eläiminä kynnettäessä, ajoneuvoa vetämässä ym. Muualla Suomessa uros­nautoja taas oli vain siitos­eläiminä, joten ne olivat kuohimattomia.

Voi kuitenkin kysyä, onko SMS:n kuvaus liian yksin­kertainen. Sana sonni on (Nykysuomen etymo­logisen sana­kirjan mukaan) esiintynyt kirjoitetussa Suomessa vasta vuodesta 1637 alkaen, ja se on alkuperältään tuntematon. Siksi vaikuttaisi luonnolliselta, että härkä on alkujaan tarkoittanut yleisesti uros­nautaa kaikkialla; Lounais-Suomessa uros­naudat olivat suurelta osin kuohittuja, muualla eivät. Vasta myöhemmin tuli kieleen sana sonni.

Emme tiedä, mitä sana härkä on aivan alkujaan tarkoittanut. Sana on selitetty balttilais­peräiseksi, mutta selitys on myös kyseen­alaistettu, ja lisäksi ehdotetut originaalit eivät tarkoita uros­nautaa, vaan mm. hevosta tai erityisesti oritta. (Ks. Etymologiadata:härkä.)

Härkä-sanan tulo kirjakieleen

Vanhan kirjasuomen sanakirjan kuvaus niputtaa härkä-sanan perus­merkitykset yhdeksi kohdaksi: ”urospuolinen nauta; vetojuhtana käytetty kuohittu sonni”. Tämä voidaan tulkita niin, että kyseessä on itse asiassa yksi merkitys.

Agricola käytti teksteissään sanaa härkä myös sellaisissa kohdissa (mm. Hepr. 10:4), joissa täytyy olla puhe kuohimattomasta eläimestä, nimittäin uhri­eläimistä. Mooseksen laki säätää, että uhri­eläimen tulee olla virheetön ja uros­puolinen, ja erikseen kieltää kuohitun eläimen uhraamisen.

Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja kuvaa sanan härkä merkitykseksi ensi­sijaisesti ”oxe”, mutta lisää: ”sälls. tjur (sonni)”. Vaikka ruotsin sana oxe saattaakin tarkoittaa myös sonnia, Lönnrot epäilemättä tarkoittaa, että härkä viittaa yleensä kuohittuun eläimeen, harvoin kuohimattomaan. On vaikea sanoa, miten hän on tähän päätynyt. Mahdollisesti hänen ajatuksensa oli, että olisi parempi eriyttää sanat härkä ja sonni selvästi eri tehtäviin. Tällainen ajatus lienee myöhemmin tullut muidenkin mieleen, vaikka sitä ei myöhemmissä sanakirjoissa esitetäkään.

Nykysuomen sanakirja esittää sanan härkä ensimmäisenä merkityksenä ”naudan uros, sonni”, ja vasta toisena on ”juhtana käytetty kuohittu sonni”. Uudemmissa sana­kirjoissa (Suomen kielen perus­sana­kirja, Kieli­toimiston sana­kirja) kuvaus on olennaisesti sama, mutta merkitykset esitetään yhtenä kohtana, puoli­pisteellä erotettuina: ”naudan uros, sonni; (vetoeläimenä käytetty) kuohittu sonni”.

Todellisuudessa sanan käyttö kuohittua eläintä tarkoittamassa rajoittuu nykyisin historiallisiin yhteyksiin, koska sonneja ei nykyisin juurikaan kuohita. Historiaan viittaavissa teksteissäkin härkä voi tarkoittaa myös kuohimatonta sonnia, joten todellisuudessa kuvauksen kahtalaisuus on aiheeton. Härkä on uros­nauta. Toisaalta sanaa ei nykyisin yleensä käytetä karjan­kasvatuksessa, vaan siellä sanana on sonni.

Sukupuolesta riippumaton härkä

Eri eläinlajeja tarkoittavissa yhdyssanoissa kuten myskihärkä ja alkuhärkä sanalla härkä ei tietenkään ole uros­suku­puoleen rajoittuvaa merkitystä. (Kuitenkin pienessä määrin on käytetty nimitystä alkunauta, varmaankin siksi, että härkä-sanan on ajateltu viittaavan sukupuoleen.) Toisaalta sellaisissa sanoissa kuin hirvihärkä jälkiosa nimenomaan rajaa merkityksen uros­suku­puoleen, vastakohtana esimerkiksi sanalle hirvilehmä.

Ruoka-alalla on muodostunut käytännöksi kutsua häränlihaksi tai lyhyesti häräksi kaikkea naudanlihaa etenkin silloin, kun kyse on kalliimmista ruhon­osista ja niistä tehdyistä ruuista. Tällainen näyttäisi olevan vierasta vielä Nykysuomen sanakirjalle, jossa sanaa häränliha selitetään esimerkillä, jonka mukaan lehmänliha on hieman vaaleampaa kuin häränliha. Siinä on kuitenkin sanaa häränleike selitetty näin: ”naudan sisä­selkä­lihasta valmistettu pihvi, chateaubriand”; tavoitteena on ehkä ollut kehittää suomalaisempi vastine vieras­sanalle.

Suomen kielen perussanakirjassa (1990–1994) on jo aika lailla hyväksytty ruoka-alan käytäntö:

häränliha ruok. us. yl. raavaanlihasta.

Koska raavas tarkoittaa täysikasvuista nautaa suku­puolesta riippumatta, tässä siis kuvataan sanan häränliha käyttö kaikesta muusta naudan­lihasta kuin vasikan­lihasta. Tällainen käyttö kuitenkin herättää toistuvasti huomiota, ja siitä tehdään näyttäviä juttuja; esimerkkejä:

Edellä mainitussa Ylen jutussa haastatellaan Eviran ylitarkastajaa, jonka mukaan ”virallisesti härkä on kuohittu sonni”. Jutun mukaan ”Evira aikoo ohjeistaa muun muassa härkä-nimen käyttöä päivitetyssä pakkausmerkintäoppaassa”. Eviran tehtävät ovat siirtyneet Ruokavirastolle. Sen nykyisessä pakkausmerkintäoppaassa sanotaan:

Esimerkki. Häränpihvi Suomessa on härän lihan kasvattajia, jotka erityisesti kasvattavat pihvikarjaa. Nimi häränpihvi viittaa pihviin, joka on valmistettu kuohitun sonnin lihasta, ei maidonjalostukseen jalostetusta naudan lihasta. Nimeä häränpihvi voidaan käyttää pihvistä, joka on valmistettu härän lihasta.

Tässä on siis sekoitettu toisiinsa kolme asiaa: naudan sukupuoli, sonnin ja kuohitun sonnin ero ja naudan rotu. On kyseenalaista, onko ohje velvoittava senkään takia, että se perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, mitä sana härkä tarkoittaa suomen kielessä, ainakin sen suhteen, että se muka aina tarkoittaisi kuohittua eläintä.