Entrata tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita, ja kyseessä on kaksi eri verbiä, jotka ovat eri alkuperää. Murteiden ja puhekielen entrata johtuu ruotsin sanasta ändra ja on muuntunut tarkoittamaan muuttamisen lisäksi etenkin korjaamista ja parantelua. Toisaalta merialan ja veneilyn sanana entrata johtuu ruotsin sanasta äntra, joka pohjautuu ranskan sisään tulemista tarkoittavaan verbiin entrer ja on yleiskielessä vain historiallinen, tietynlaista laivan valtaamista tarkoittava sana, mutta tarkoittaa veneilijöiden kielessä myös yleensä alukseen tulemista.
Suomen murteissa esiintyy laajasti sana entrata, joka perustuu ruotsin sanaan ändra ja tarkoittaa siis alkujaan muuttamista. Merkitys on painottunut myönteisiin muutoksiin, ja niinpä sanalla tarkoitetaan parantelemista, korjaamista, parempaan asettamista ym. Toisaalta sanan merkitys on eri tavoin laajentunut muun muassa neuvomiseen ja suunnitteluun. Murresanakirjan kuvaus esittelee sanan käyttöä laajasti. Merkitykset – jotka eivät kaikki esiinny kaikilla murrealueilla – on lueteltu seuraavasti:
Sana otettiin myös Nykysuomen sanakirjaan, tosin arkikieliseksi merkittynä.
Alkuperältään aivan toinen on se entrata-sana, joka perustuu ruotsin sanaan äntra, joka taas johtuu hollannin tai alasaksan kautta ranskan sanasta entrer, joka tarkoittaa sisään menemistä tai tulemista. ja pohjautuu latinan sanaan intrare. Samaa alkuperää on toki englantiin muinaisranskasta tullut verbi enter, mutta englannin vaikutus suomeen on paljon myöhäisempää.
Tässä merkityksessä entrata, tai oikeastaan sen teonnimijohdos entraus, pääsi Lönnrotin Suomalais-Ruotsalaiseen Sanakirjaan, jossa toisaalta ei ole edellä kuvattua kansankielen entrata-sanaa. Lönnrotin sanakirjassa itse verbi etuvokaalisessa asussa enträtä, selityksenä ”v. (sjöt.) äntra”, ja entrausta tarkoittava substantiivi entrinki.
Nykysuomen sanakirjassa on molemmat entrata-verbit:
1. entra|ta³⁵ v. ark. -us⁶⁴ teonn. muuttaa, korjata. | Kirjoitusta on e:ttava. Annas kun minä vähän e:an sitä lukkoa!
2. entra|ta³⁵ v. sotahist. -us⁶⁴ teonn. kytkeä vihollislaiva erityisillä entraus- l. iskuhaoilla oman laivan kylkeen ja vallata se.
Murteissa esiintyvän entrata-sanan merkitys on siis esitetty hyvin pelkistettynä. Sana tulkitaan yleiskieleen kuuluvaksi, mutta vain arkityylisenä.
Kuvaukset on säilytetty Suomen kielen perussanakirjassa ja Kielitoimiston sanakirjassa, mutta esimerkit on poistettu, samoin maininnat teonnimijohdoksista.
Entraus meritaistelun muotona kuului menneisyyteen jo Lönnrotin aikana. Teoksessa Victory at All Costs – Brittiläistä sotahistoriaa tutkimassa kuvaillaan merisodan kehitystä näin ”1700-luvulla käytetyt taistelutaktiikat kehiteltiin jo 1600-luvulla. Entraus ja lähitaistelu teräasein jäivät historiaan, ollen jo 1600-luvulla harvinaisia tapoja taistella merellä. Ennemmin taistelut ratkaistiin laivatykistöllä ja manöveroinnilla.”
Sanaa on kuitenkin käytetty myös merirosvouksesta, jossa kauppa- tai matkustaja-alukseen kiinnitytään jollain välineellä ja sitten tunkeudutaan ryöstäämään. Edellä mainitussa Svensk ordbokin kuvauksessa ainoa esimerkki äntra sanan käytöstä väkivaltaisen tunkeutumisen ilmaisemiseen on ”piraterna äntrade ostindiefararen”. Samaan tapaan DWDS esittää saksan sanan entern merkityksestä ”ein (feindliches) Schiff mit Enterhaken heranziehen und erobern” ainoana esimerkkinä lauseen ”Piraten enterten das Segelschiff”.
Kerrotaan, että veneilijät käyttävät sanaa entrata tarkoittamassa alukseen menemistä ilman mitään ajatusta vihamielisyydestä tai väkivaltaisuudesta.
Kyse on tällöin epäilemättä edellä kuvatusta toisesta entrata-verbistä ja siitä, että ruotsin kielen vaikutuksesta se on saanut toisenlaisen merkityksen. Ruotsin äntra on ilmeisesti aina tarkoittanut laivaan astumista tai yleisemmin sisään astumista ja vain erikoistapauksena tästä entraamista. Svensk ordbokin kuvauksen mukaan merkitykset ovat ”ta sig upp i eller ombord på rigg resp. fartyg” ja ”göra entré på en scen eller dylikt”, ja ensin mainittuun merkitykseen liittyy huomautus erikoiskäytöstä: ”spec. i syfte att erövra fartyget <mest historiskt>”. Näistä merkityksistä on siis suomen yleiskieleen tullut vain erikoismerkitys, luultavasti 1800-luvulla, sillä Vanhan kirjasuomen sanakirjassa ei ole mitään entrata-sanaa. Muut merkitykset ovat toki voineet olla käytössä etenkin suomenruotsalaisten puhumassa suomessa jo kauan.
Merkitykset ovat saattaneet sekoittua esimerkiksi Iltalehden uutisessa 24.5.2021: ”Noin 40 poliisia entrasi laivaan tai piiritti sitä.” Sen voisi tulkita niin, että poliisi tunkeutui laivaan väkivalloin, mutta sijamuoto laivaan viittaa siihen, että kyse on laivaan nousemisesta eikä mistään merisodan entraamiseen viittaavasta.