Entrata: laivan valtausta ja monenlaista korjailua

Entrata tarkoittaa hyvin monen­laisia asioita, ja kyseessä on kaksi eri verbiä, jotka ovat eri alku­perää. Murteiden ja puhe­kielen entrata johtuu ruotsin sanasta ändra ja on muuntunut tarkoittamaan muuttamisen lisäksi etenkin korjaamista ja parantelua. Toisaalta meri­alan ja veneilyn sanana entrata johtuu ruotsin sanasta äntra, joka pohjautuu ranskan sisään tulemista tarkoittavaan verbiin entrer ja on yleis­kielessä vain historiallinen, tietyn­laista laivan val­taa­mis­ta tarkoittava sana, mutta tarkoittaa veneilijöiden kielessä myös yleensä alukseen tulemista.

Murteiden entrata

Suomen murteissa esiintyy laajasti sana entrata, joka perustuu ruotsin sanaan ändra ja tarkoittaa siis alkujaan muuttamista. Merkitys on painottunut myönteisiin muutoksiin, ja niinpä sanalla tarkoitetaan parantelemista, korjaamista, parempaan asettamista ym. Toisaalta sanan merkitys on eri tavoin laajentunut muun muassa neuvomiseen ja suunnitteluun. Murre­sana­kirjan kuvaus esittelee sanan käyttöä laajasti. Merkitykset – jotka eivät kaikki esiinny kaikilla murre­alueilla – on lueteltu seuraavasti:

  1. korjata, kunnostaa, uusia, parannella (vaatekappaletta, laitetta, rakennusta tai muuta)
  2. säätää jonkin esineen t. sen osan asentoa, säädellä; vaihtaa (esineiden) paikkaa t. keskinäistä järjestystä, sovittaa paikalleen
  3. muuttaa, vaihtaa; muuttaa suunnitelmaa, tehdä toisenlainen päätös
  4. neuvoa, opettaa; komentaa tekemään, vaatia; korjata toisen lausumaa t. puhetta
  5. oikutella, juonitella
  6. suunnitella, harkita
  7. muita merkityksiä, mm. yrittää t. tehdä t. muuttua.

Sana otettiin myös Nykysuomen sanakirjaan, tosin arki­kieli­sek­si merkittynä.

Ranskalaisperäinen entrata

Alkuperältään aivan toinen on se entrata-sana, joka perustuu ruotsin sanaan äntra, joka taas johtuu hollannin tai ala­saksan kautta ranskan sanasta entrer, joka tarkoittaa sisään mene­mis­tä tai tulemista. ja pohjautuu latinan sanaan intrare. Samaa alku­perää on toki englantiin muinais­ranskasta tullut verbi enter, mutta englannin vaikutus suomeen on paljon myö­häi­sempää.

Tässä merkityksessä entrata, tai oikeastaan sen teon­nimi­johdos entraus, pääsi Lönnrotin Suomalais-Ruotsalaiseen Sana­kirjaan, jossa toisaalta ei ole edellä kuvattua kansan­kielen entrata-sanaa. Lönnrotin sana­kirjassa itse verbi etuvokaalisessa asussa enträtä, selityksenä ”v. (sjöt.) äntra”, ja entrausta tarkoittava substantiivi entrinki.

Nyky­suomen sana­kirjassa on molemmat entrata-verbit:

1. entra|ta³⁵ v. ark. -us⁶⁴ teonn. muuttaa, korjata. | Kirjoitusta on e:ttava. Annas kun minä vähän e:an sitä lukkoa!

2. entra|ta³⁵ v. sotahist. -us⁶⁴ teonn. kytkeä vihollis­laiva erityisillä entraus- l. isku­haoilla oman laivan kylkeen ja vallata se.

Murteissa esiintyvän entrata-sanan merkitys on siis esitetty hyvin pelkistettynä. Sana tulkitaan yleis­kieleen kuuluvaksi, mutta vain arki­tyyli­se­nä.

Kuvaukset on säilytetty Suomen kielen perus­sana­kirjassa ja Kieli­toimiston sana­kirjassa, mutta esi­mer­kit on poistettu, samoin maininnat teon­nimi­johdoksista.

Meritaistelukeinosta merirosvoukseen

Entraus meritaistelun muotona kuului menneisyyteen jo Lönnrotin aikana. Teoksessa Victory at All Costs – Brittiläistä sotahistoriaa tutkimassa kuvaillaan meri­sodan kehitystä näin ”1700-luvulla käytetyt taistelutaktiikat kehiteltiin jo 1600-luvulla. Entraus ja lähitaistelu teräasein jäivät historiaan, ollen jo 1600-luvulla harvinaisia tapoja taistella merellä. Ennemmin taistelut ratkaistiin laivatykistöllä ja manöveroinnilla.”

Sanaa on kuitenkin käytetty myös meri­rosvouksesta, jossa kauppa- tai matkustaja-aluk­seen kiinnitytään jollain välineellä ja sitten tunkeudutaan ryöstäämään. Edellä mainitussa Svensk ordbokin kuvauksessa ainoa esimerkki äntra sanan käytöstä väki­valtaisen tun­keu­tu­mi­sen ilmaisemiseen on ”piraterna äntrade ost­indie­fararen”. Samaan tapaan DWDS esittää saksan sanan entern merkityksestä ”ein (feindliches) Schiff mit Enterhaken heranziehen und erobern” ainoana esimerkkinä lauseen ”Piraten enterten das Segel­schiff”.

Veneilyn entrata

Kerrotaan, että veneilijät käyttävät sanaa entrata tarkoittamassa alukseen menemistä ilman mitään ajatusta viha­mielisyydestä tai väki­valtaisuudesta.

Kyse on tällöin epäilemättä edellä kuvatusta toisesta entrata-verbistä ja siitä, että ruotsin kielen vaikutuksesta se on saanut toisen­laisen merkityksen. Ruotsin äntra on ilmeisesti aina tarkoittanut laivaan astumista tai yleisemmin sisään astumista ja vain erikois­tapauksena tästä entraamista. Svensk ordbokin kuvauksen mukaan merkitykset ovat ”ta sig upp i eller om­bord på rigg resp. far­tyg” ja ”göra entré på en scen eller dylikt”, ja ensin mainittuun merkitykseen liittyy huomautus erikois­käytöstä: ”spec. i syfte att erövra far­tyget <mest historiskt>”. Näistä merkityksistä on siis suomen yleis­kieleen tullut vain erikois­merkitys, luultavasti 1800-luvulla, sillä Vanhan kirja­suomen sana­kirjassa ei ole mitään entrata-sanaa. Muut merkitykset ovat toki voineet olla käytössä etenkin suomen­ruotsa­lais­ten puhumassa suomessa jo kauan.

Merkitykset ovat saattaneet sekoittua esimerkiksi Ilta­lehden uutisessa 24.5.2021: ”Noin 40 poliisia entrasi laivaan tai piiritti sitä.” Sen voisi tulkita niin, että poliisi tunkeutui laivaan väki­valloin, mutta sijamuoto laivaan viittaa siihen, että kyse on laivaan nousemisesta eikä mistään meri­sodan entraamiseen viittaavasta.