Artisti: taiteilijasta esiintyjäksi

Artisti vanha sana eikä suinkaan englannista lainattu, mutta englannin vaikutusta lienee se, että merkitys on rajautunut aiempaa selvemmin: sana tarkoittaa esiintyvää taiteilijaa, lähinnä musiikin alalla, usein erityisesti laulajaa. Siitä on myös muodostettu johdos artistius. Vanhempi johdos artistinen on aika lailla korvautunut sanalla taiteellinen.

Sana artisti esiintyy jo vuonna 1909 ilmestyneessä Tietosanakirjan ensimmäisessä osassa:

Artisti (ransk. artiste), taiteilija. — Artistinen, taiteilija-, taiteilijoille ominainen, taiteellinen.

Sanaa tuskin on lainattu suomeen ranskasta ainakaan suoraan. Toden­näköisesti se on tullut ruotsista, ja ruotsin sanakirjojen kuvaukset sanasta artist esittävät osittain ranskan, osittain italian tai hollannin lainan­antaja­kieleksi. Perimmäisenä alku­peränä on kuitenkin keski­ajan latinan sana artista. Tällaisten sanojen merkitykset ovat vaihdelleet ja muuntuneet. Svensk ordbokin selitys ”(tekniskt skicklig) ut­övare av konst el. konster; vanligen med direkt­kontakt med publik” kuvaa merkitystä, joka on pitkän kehityksen tulos.

Sana artisti pysyi harvinaisena suomessa, ja sillä viitattiin eri alojen taiteilijoihin, esimerkiksi runoilijoihin ja taide­maalareihin. Korp-korpuksissa artisti harvinainen 1960-luvulle asti ja esiintyy tavallisimmin tittelinä, esimerkiksi artisti Halonen. Sitten se alkaa esiintyä esiintyviin muusikoihin viittaavana, ensimmäisenä esiintymä Länsi-Savo-lehdessä 3.7.1966: ”TAMARA LUND on tietysti tavoitelluin artisti”.

Nyky­suomen sana­kirjan 1. osassa vuonna 1951 kuvauksiin on tullut sävyjä:

artistis. taiteilija, taideniekka.

artisti|nen⁶⁳ a. -sesti adv. -suus⁶⁵ omin. siron taiteellinen, taiteilijoille ominainen, yksipuolisesti taiteellisuutta tavoitteleva. | Tyylin a:suus. Sanonta a:sen hienostunutta.

Nykysuomen sivistyssanakirjassa (1974) merkitykset ovat kuitenkin muuttuneet: artisti on rajattu viihteen alalle.

artisti viihde-, sirkus- tai varieteetaiteilija

artistinen hienostuneen t. korosteisen taiteellinen

Suomen kielen perussanakirjassa (1990–1994) ja sen seuraajassa Kieli­toimiston sana­kirjassa kuvaukset ovat hiukan taas muuttuneet:

artisti (viihde)taiteilija

artistinen korosteisen taiteellinen; taiteellisen hienostunut

Tämä voidaan tulkita niin, että artisti tarkoittaa taiteilijaa, mutta etenkin viihdetaiteilijaa, ja että artistinen ei tarkoita aivan samaa kuin taiteellinen, vaan jotain korostetumpaa tai hienompaa.

Todellisuudessa artistinen on muodostunut sanan taiteellinen synonyymiksi, osittain varmaan englannin sanan artistic vaikutuksesta. Sana artisti taas tarkoittaa esiintyjää sellaisessa esityksessä, joka luokitellaan viihteeksi, etenkin musiikin esittäjää ja vielä erityisemmin laulajaa. Esimerkiksi tanssijaa, näyttelijää tai sirkus­esiintyjää ei yleensä sanota artistiksi, vaan taiteilijaksi. Kuitenkin käytössä on sana drag-artisti.

Jos halutaan välttää sanaa artisti sen vierasperäisyyden takia, niin sopiva vastine ei nykyisin ole taiteilija, vaan esiintyjä.

Johdos artistius tarkoittaa tietysti artistin asemaa tai ammattia, artistina olemasta. Sana on muodostukseltaan normaali ominaisuuden­nimi­johdos ja melko yleisesti käytetty, vaikka tämän­tyyppiset johdokset ovat harvinaisia (ei yleensä sanota akvaristius tai lääkäriys). Eri sana on tietysti artistisuus, joka on sana artistinen johdos ja tarkoittaa siis taiteellisuutya.