Rektio voi koskea myös verbin täydennyksenä olevan toisen verbin muotoa, vaikka jotkin rektion määritelmät puhuvatkin vain sijamuodosta. Suomen infinitiivit ovat kielihistoriallisesti sijamuotoja ja voidaan edelleen luokitella sellaisiksi, mutta yleensä kielenkäyttäjät eivät varmaankaan ajattele infinitiivejä sijamuotoina.
Usein muotona on verbin perusmuoto eli A-infinitiivin (I infinitiivin) lyhyt muoto, esimerkiksi haluan laulaa. Vaikka haluta-verbi yleisesti saa objektin, joka noudattaa yleisiä objektisääntöjä eikä rektiota (esimerkiksi haluan omenan, mutta en halua omenaa), sen objektina oleva verbi on kiinteästi mainitussa muodossa. Toinen tavallinen muoto on MA-infinitiivin (III infinitiivin) illatiivi, jota voidaan kutsua -mAAn-muodoksi, esimerkiksi ryhdyin laulamaan. (Puhekielessä tästä muodosta jää usein pois -mA-osa, mahdollisesti myös loppu-n, esimerkiksi laulaan tai laulaa.) Tämä voidaan tulkita erikoistapaukseksi siitä, että ryhtyä-verbin rektioon kuuluu, että sen täydennys on illatiivissa, esimerkiksi ryhdyin työhön.
Toisaalta voidaan ajatella, että verbin objektina oleva verbi on yleisesti A-infinitiivin lyhyessä muodossa. Jos tämä esitetään yleisenä objektisääntönä, kyseessä ei ole rektio.
Jotkin verbien rektiokysymykset ovat nousseet kielenhuollon kiistakysymyksiksi. Tunnetuin tapaus on se, hyväksytäänkö yleiskieleen ilmaisutyyppi alkaa tekemään. Asiassa on vanha murre-ero: eri murteissa on eri rektio alkaa-verbille.
Eri kysymys on, voiko tietyn verbin määritteenä ylipäänsä olla toinen verbi. Voiko esimerkiksi sanoa rakastan lukea? Vanhastaan ei niin ole sanottu, eikä monien kielitaju sitä hyväksy, vaan olisi sanottava rakastan lukemista, sikäli kuin ylipäänsä käytetään sanaa rakastaa näin. Voitaisiinko tämä kuvata niin, että ainakin aiemman kannan mukaisesti verbillä rakastaa on sellainen rektio, että sen täydennyksenä (joka ilmaisee rakkauden kohteen) voi olla vain nominilauseke, ei lainkaan verbiä? (Jos sellaiset muodot kuin lukemista tulkittaisiin verbin taivutuskaavaan kuuluviksi, mikä olisi kyllä mahdollista, tämä asia tietysti esitettäisiin toisin.) Rektion tavallisimpien määritelmien mukaan kyse ei ole rektiosta, koska kyse on sanaluokasta, ei taivutusmuodosta, mutta se voidaan kuvata rektion yhteydessä.