Kaikkien kanssa kaikkialla

Ubiikkiyhteiskunta vyöryy päällemme pitkin tiedon valtatietä.

”Tiedon valtatie” oli aikoinaan yleinen iskusana, joka oli tietysti käännetty suoraan englannista, ”information highway”. Omintakeinen ei ole myöskään ”ubiikkiyhteiskunta”. Tässä tapauksessa ei ole viitsitty edes näennäisesti suomentaa alkuosaa.

”Ubiikki” johtuu latinan sanasta ”ubique”, joka tarkoittaa ’kaikkialla’ Iskusana siis sanoo, että jotain on kaikkialla, mutta ei sano mitä. Aiemmin suomessa ei ubi-alkuisia sanoja juuri ollut, paitsi sivistyssanakirjoissa ”ubikviteetti”, joka tarkoittaa Kristuksen ruumiillista läsnäoloa kaikkialla. Ehkä tarkoituskin on viitata niin yleviin asioihin?

Jumaluusopin sanat ovat sentään melko ymmärrettäviä moderneihin iskusanoihin verrattuina. Jo jonkin aikaa on käytetty puolileikillistä ilmaisua ”ubiquitous computing” eli tuttujen kesken ”ubicomp”, joka on suomeksi lähinnä ”jokapaikan tietotekniikka”. Se tarkoittaa siis vain sitä, että tietotekniikkaa on kaikkialla.

Tietotekniikan ympärillä hyörii visioiden kehittelijöitä, jotka antavat hienoja nimiä sille, mitä muut tekevät. Visioon eli harhanäkyyn kääritään mukaan yliampuvia kuvauksia siitä, mitä tapahtuu ja mihin se johtaa.

Kun sitten korkea virkamies tai poliitikko ymmärtää tästä noin puolet ja senkin väärin, vaihtuu insinöörien iskusana poliitikkojen potaskaksi. Ubicompista tulee ubiikkiyhteiskunta.

Ubiikkiyhteiskuntaa on mainostettu arjen tietoyhteiskuntana. Tuskin kuitenkaan tarkoitetaan, ettei tietotekniikkaa käytettäisi pyhäpäivinä. Yhä useammat eivät taida koskaan päästä täysin eroon tietotekniikasta, kesälomallakaan.

Erikoista on, että tietotekniikan tunkeminen kaikkialle esitetään myönteisenä asiana, jota vielä pitää erityisesti edistää, ainakin juhlapuheilla ja julistuksilla. Aiemmin sellaisia ajatuksia esitettiin kauhukuvitelmina. Peloilla on perustetta silloin, kun tietotekniikkaa käytetään ihmisten valvonnan ja ohjailun välineinä. Sellaiset pelotko pitäisi heittää pois, uhrata ubiikkiuden alttarille?

Ehkäpä joskus pääsemme siihen, että tietotekniikan käyttö vähän joka paikassa ei ole sen kummempi asia kuin se, että niin monessa tavarassa on muovia tai moni vempain toimii sähköllä. Ei kukaan perustele jonkin tekemistä muovista sillä, että muovia pitää olla kaikkialla.