Suomen kielen sidonnaiset morfeemit

Seuraava kooste kuvaa suomen yleis­kielen sidonnaiset morfeemit. Selitykset ovat koosteen jälkeen. Kooste on saatavissa myös Excel‑tiedostona.

Muoto Sanak. Allom. Tyyppi Sanal. Esim. Viittaus Huom.
‑V‑ ‑s johdin nomini koiras SKRK 53:16
‑Vn pääte verbi puhutaan 110 ns. passiivin persoonapääte
‑Vntu‑ ‑Vntua johdin verbi likaantua 344
‑ˣ ∅ pääte verbi sano 118 imperatiivi ja kieltomuoto
‑a‑ ‑ta ‑t‑, ‑ja‑ johdin verbi listata 330, 367 supistumaverbejä; ‑ja‑ (esim. avajan pro avaan) vanh. t. murt.
‑a‑ johdin nomini istualla 394
‑aa‑ johdin nomini seisaalla 394
‑ahta‑ ‑ahtaa johdin verbi huudahtaa 469
‑ahtava johdin adj. hassahtava 295
‑ahtu‑ ‑ahtua johdin verbi seisahtua 469
‑aile‑ ‑ailla johdin verbi uinailla 357, 358, 360
‑aise‑ ‑ainen ‑ais‑ johdin nomini ristiäiset 259 tulkittavissa myös ‑iainen‑johdoksiksi
‑aise‑ ‑aista johdin verbi imaista 370
‑alee‑ ‑ale ‑aleˣ, ‑alet‑ johdin subst. pirsta 202
‑alo johdin subst. vartalo 205
anti‑ prefiksi nomini antisankari 172
‑araise‑ ‑arainen ‑arais‑ johdin nomini kottarainen 207, 213
‑aree‑ ‑are ‑areˣ, ‑aret‑ johdin subst. lampare 211
‑e‑ ‑de‑, ‑le‑, ‑ne, ‑re‑ pääte verbi puhuen 120 E‑infinitiivi (II infinitiivi)
‑ea johdin adjekt. uhkea 298
‑ee‑ ‑e ‑eˣ, ‑et‑ johdin subst. vene 202, 241–242
‑eellise‑ ‑eellinen ‑eellis‑ johdin nomini oleellinen 276
‑ehtu‑ ‑ehtua johdin verbi punehtua (347)
‑eile‑ ‑eilla johdin verbi nyrkkeillä 357, 358, 360
‑eise‑ ‑einen ‑eis‑ johdin adj. myönteinen 261, 275
‑eksu‑ ‑eksua johdin verbi paheksua 350
‑ele‑ ‑ella johdin verbi haistella 357, 358, 359
‑eli johdin subst. mummeli 212 lienevät kaikki arkisia
‑eliaa‑ ‑elias johdin nomini loistelias 254, 284, 291
‑eliini johdin subst. tyhmeliini 212
‑elma johdin subst. katkelma 245
‑elo johdin subst. tuhkelo 205, 213
‑elta‑ ‑eltaa johdin verbi soveltaa 328
‑empa‑ ‑empi johdin adj. pahempi 300 komparatiivi
‑ene‑ ‑eta ‑et‑ johdin verbi laajeta 348
‑enta‑ ‑entaa johdin verbi kohdentaa 237–238, 328
epä‑ prefiksi nom. t. v. epäaito 172
‑ero johdin subst. koppero 213
‑eroise‑ ‑eroinen ‑erois‑ johdin nomini palleroinen 207, 213
‑erta‑ ‑ertaa johdin verbi punertaa 328
‑erva johdin adj. punerva SKRK 54:47
‑etta johdin subst. navetta 173 selvemmin johdos on (murt.) ometta
ex‑ prefiksi subst. ex‑mies 172 yl. yhdysmerkillisenä; myös asussa eks‑
‑han liite talohan 126 sävypartikkeli
‑hise‑ ‑hinen ‑his‑ johdin nomini maahinen 261
‑hko johdin adj. isohko 294
‑htava johdin adj. ruskehtava 295
‑hti‑ ‑htia johdin verbi ahnehtia 364
‑htu‑ ‑htua johdin verbi homehtua 347
hyper‑ prefiksi nomini hypermuodikas 172
‑i ‑si pääte verbi sanoi 112–114 menneen ajan tunnus
‑i‑ ‑j‑ pääte nomini taloissa 81 monikon tunnus
‑i johdin nomini muisti 247
‑i johdin adverbi katki 395
‑i‑ ‑ia johdin verbi kukkia 363
‑iaˣ ‑ia johdin adverbi kahtia 396
‑iaa‑ ‑ias johdin nomini utelias 254, 284, 291
‑iaise‑ ‑iainen ‑iais‑ johdin nomini kuoriainen 197, 259, 261
‑iintu‑ ‑iintua johdin verbi lukkiintua 344
‑ija johdin subst. ompelija 251–253 tekijännimi (t. tekimennimi tms.)
‑ikka johdin nomini vasikka 199, 210. 284. 288
‑ikkaa‑ ‑ikas johdin nomini mutkikas 284, 287, 289
‑ikkain johdin adverbi nokikkain 384
‑ikkaise‑ ‑ikkainen ‑ikkais‑ johdin nomini sanikkainen 207, 210 tähän tyyppiin ei kuulune muita sanoja
‑ikkee‑ ‑ike ‑ikeˣ, ‑iket‑ johdin subst. korvike 201
‑ikki johdin subst. sievikki 199, 247
‑ikko johdin subst. koivikko 182–183, 198, 247
‑ilaa‑ ‑ilas johdin nomini sotilas 254, 284, 291
‑ile‑ ‑illa johdin verbi tarkkailla 357, 359, 360
‑ilee‑ ‑ile ‑ileˣ, ‑ilet‑ johdin subst. raakile 202
‑ilo johdin subst. kätilö 205
‑ime‑ ‑in johdin subst. lämmitin 203, 255
‑immaise‑ ‑immainen ‑immais‑ johdin adj. ensimmäinen 281 osin ‑impa‑ + ‑inen
‑imo johdin subst. valtimo 205, 258
‑imukse‑ ‑imus johdin nomini hurjimus 188, 196, 243
‑in pääte nomini aamuin 81 monikon instruktiivi
‑inaise‑ ‑inainen ‑inais‑ johdin adj. harvinainen 282
‑inee‑ ‑ine ‑ineˣ, ‑inet‑ johdin subst. jalkine 202
infra‑ prefiksi nomini infrapunainen 172
‑inkaise‑ ‑inkainen ‑inkais‑ johdin subst. suolinkainen 261 SKRK 54:37
‑inki johdin subst. juomingit 247
‑innaise‑ ‑innainen ‑innais‑ johdin subst. kudonnainen 248
‑intimä johdin subst. emintimä murt.; SKRK 54:6
‑io johdin subst. kahvio 187, 197, 204, 248
‑isa johdin adj. voittoisa 284–286
‑ise‑ ‑inen ‑is‑ johdin nomini aurinkoinen 207, 261–
‑ise‑ ‑sta ‑aja‑ johdin verbi suhista 367 liittyy deskr. Kantaan; ‑ja‑ (esim. väräjän pro värisen) vanh. t. murt.
‑isi pääte verbi puhuisi 116 konditionaali
‑isin johdin adverbi iltaisin 378
‑iskele‑ ‑iskella johdin verbi anniskella 362
‑isko johdin subst. puolisko 210 lienee ainoa tämän tyypin johdos
‑ismi johdin subst. porvarismi 152
‑iso johdin subst. nuoriso 173
‑isoi‑ ‑isoida johdin verbi arvopaperisoida 331 harvinaisia, ei kirjakielisiä
‑ista‑ ‑istaa johdin verbi suunnistaa 326, 327
‑istele‑ ‑istella johdin verbi nöyristellä 356–358, 361
‑isti johdin subst. hanuristi 152 SKRK 54:8a
‑isto johdin subst. puisto 180 kollektiivijohdos
‑istu‑ ‑istua johdin verbi julmistua 347
‑itellen johdin adverbi vähitellen 397
‑iten johdin adverbi vähiten 302, 376
‑itsa johdin subst. vaskitsa SKRK 53:19
‑itse‑ johdin subst. päitset 173
‑itseˣ ‑itse johdin adverbi meritse 385 tulkitaan joskus sijaksi (prolatiivi); liittyy us. monikkovartaloon
‑itse‑ ‑ita johdin verbi naulita 332
‑itta‑ ‑ittaa johdin verbi kuormittaa 321
‑ittain johdin adverbi vinoittainen 379
‑ittaise‑ ‑ittainen ‑ittais‑ johdin adj. vinoittainen 261, 283
‑ittele‑ ‑itella johdin verbi herroitella 356–358, 361
‑ittu‑ ‑ittua johdin verbi kaarnoittua 347
‑ituise‑ ‑ituinen ‑ituis‑ johdin nomini monituinen 261
‑ituksin johdin adv. silmityksin 384
‑itusten johdin adv. nokitusten 384
‑ja johdin subst. luoja 251–253 tekijännimi (t. tekimennimi tms.)
‑jaime‑ ‑jain johdin subst. asujain SKRK 56:3
‑jaise‑ ‑jainen ‑jais‑ johdin subst. painajainen 259
‑ka liite eikä 126, 138 myös täytetavuna (esim. ”joka”) yl. vailla merkitystä.
‑kaa pääte verbi puhukaa 118 imperatiivi
‑kaan liite talokaan 126
‑kaise‑ ‑kainen ‑ikais‑ johdin nomini keijukainen 207, 210
‑kalaise‑ ‑kalainen ‑ikalais‑ johdin nomini muukalainen 626 SKRK 54:10
‑kin liite minäkin 126
‑kka johdin nomini lahokka 199, 210, 218, 288
‑kkaa‑ ‑kas johdin nomini halukas 284, 287, 289
‑kkain johdin adverbi kasvokkain 384
‑kkaise‑ ‑kkainen ‑ikkais‑ johdin nomini kasvokkained 207, 210, 283
‑kkee‑ ‑ke ‑keˣ, ‑ket‑ johdin subst. korvake 201
‑kki johdin subst. lehdokki 199, 247
‑kko johdin subst. aallokko 182, 198
‑kkoin johdin adverbi kohdakkoin 397
‑kkose‑ ‑konen ‑kkos‑ johdin nomini miekkonen 207, 210
‑ko liite onko 126 kysymysliite
‑koˣ ‑ko pääte verbi puhukoon 118 imperatiivi
‑koise‑ ‑koinen ‑ikois‑ johdin nomini erikoinen 261
‑kse‑ ‑s johdin subst. aidas 200, 392
‑ksi ‑kse‑ pääte nomini taloksi 81 translatiivi
‑ksi‑ ‑ksia johdin verbi kuljeksia 364
‑ksu‑ ‑ksua johdin verbi oudoksua 350
‑la johdin subst. kanala 186, 258
‑laa‑ ‑las johdin nomini kokelas 254, 284, 291
‑laise‑ ‑lainen ‑lais‑ johdin nomini maalainen 190–191, 207, 213
‑lanta johdin adj. vähäläntä 261 yleiskielessä aina etuvokaalinen (‑läntä)
‑lee‑ ‑le ‑leˣ, ‑let‑ johdin subst. kaistale 202, 211, 226
‑liaa‑ ‑lias johdin nomini avulias 254, 284, 291
‑lii‑ ‑lis johdin nomini saalis SKRK 56:10
‑liini johdin subst. söpöliini 212 lienevät kaikki arkisia
‑listo johdin subst. köyhälistö 181 SKRK 54:23
‑lla pääte nomini talolla 81 adessiivi
‑lleˣ ‑lle pääte nomini talolle 81 allatiivi
‑llikko johdin subst. maallikko 182, 198 lienee ainoa tämän tyypin johdos
‑llise‑ ‑llinen ‑llis‑ johdin nomini syyllinen 261, 276–278
‑llisuute‑ ‑llisuus ‑llisuuks‑ johdin subst. kasvillisuus 276
-lloin johdin adverbi tuolloin 397
‑lloise‑ ‑lloinen ‑llois‑ johdin nomini sairaalloinen 261
‑lma johdin nomini lahdelma 188
‑lo johdin subst. kohtalo 205, 213
‑lta pääte nomini talolta 81 ablatiivi
‑lta‑ ‑ltaa johdin verbi oivaltaa 328
‑lti(ˣ) ‑lti johdin adverbi laajalti 377
‑ma pääte verbi/subst. sanoma 121, 188. 245–246 MA‑infinitiivi (III infinitiivi); agenttipartisiippi; myös substantiiveja
‑maise‑ ‑mainen ‑mais‑ johdin adj. satumainen 280
‑maisilla‑ pääte verbi sanomaisillani 120 (V infinitiivi)
‑mala johdin subst. uimala 186, 258 tulkittavissa myös ‑ma + ‑la
‑mattoma‑ ‑maton pääte verbi sanomaton 122, 292 kieltopartisiippi; tulkittavissa myös ‑ma + ‑ton
mega‑ prefiksi nomini megatähti 172 prefiksinä arkikielinen
meta‑ prefiksi nomini metakieli 172
mikro‑ prefiksi nomini mikroaalto 172
mini‑ prefiksi subst. minimaissi 172
‑mise‑ ‑minen ‑mis‑ pääte verbi puhuminen 120, 227 tulkitaan yl. substantiivijohdokseksi
‑mma johdin adverbi kuulemma 397
‑mme pääte subst. talomme 95 possessiivisuffiksi
‑mme pääte verbi puhumme 107 monikon 1. persoona
‑mo johdin subst. keltamo 205, 258
‑mpa‑ ‑mpi johdin adj. isompi 300 komparatiivi
‑mukse‑ ‑mus johdin subst. rintamus 188, 196, 243
‑musto johdin subst. älymystö SKRK 54:49
‑n ‑en, ‑den, ‑tten, ‑ten pääte nomini talon 81 genetiivi; monikossa allomorfiaa
‑n pääte verbi puhun 107 yksikön 1. persoona
‑na pääte nomini talona 81 essiivi
‑na johdin subst. kohina 240 vartalo lyhenee, esim. kohise‑ → kohise‑
‑naise‑ ‑nainen ‑nais‑ johdin adj. suoranainen 282
‑ne(ˣ) ‑ne pääte nomini suurine 81 komitatiivi; rajakahdennus mahdollinen adjektiiveissa
‑ne‑ pääte verbi puhunet 117 potentiaali
‑ne‑ ‑ta ‑t‑ johdin verbi huonota 348
‑nee‑ ‑ne ‑neˣ, ‑net‑ johdin subst. väline 202
‑nee‑ ‑nut ‑lee‑, ‑lut, ‑ree‑. ‑rut, ‑see, ‑sut pääte verbi sanonut 122 NUT‑partisiippi
‑ni pääte subst. taloni 95 possessiivisuffiksi
‑nki johdin subst. kulunki 247
‑nko johdin subst. tasanko 187
‑nlanta johdin adj. lyhyenläntä 261 yleiskielessä aina etuvokaalinen (‑nläntä)
‑nnaise‑ ‑nnainen ‑nnais‑ johdin subst. leivonnainen 248
‑nne pääte subst. talonne 95 possessiivisuffiksi
‑nneˣ ‑nne johdin adverbi tuonne 396
‑nnekse‑ ‑nnes johdin subst. sadannes782 murtoluku
-nnoin johdin adverbi tuonnoin 397
‑nnokse‑ ‑nnos johdin subst. jäännös SKRK 56:19
‑no johdin subst. keltano 173
‑nsaˣ ‑nsa ‑Vn pääte subst. talonsa 95 possessiivisuffiksi
‑nta johdin subst. ryömintä 173, 237–238
‑nta‑ ‑ntaa johdin verbi paikantaa 237–238, 328
‑nte‑ ‑s ‑t‑, ‑ns‑ johdin adj. neljäs 296 järjestysluku
‑ntee‑ ‑nne ‑nneˣ, ‑nnet‑ johdin subst. harjanne 187
‑nti johdin subst. lyönti 236
‑nto johdin subst. asunto 187, 239
‑o johdin subst. neito 209, 230, 299
‑o‑ ‑oa johdin verbi kauhoa 366
‑oi‑ ‑oida ‑oitse‑ johdin verbi luetteloida 331
‑oile‑ ‑oilla johdin verbi makoilla 357, 358, 360
‑oise‑ ‑oinen ‑ois‑ johdin nomini pienoinen 207, 208, 210
‑oitta‑ ‑oittaa johdin verbi hankaloittaa 321
‑oitu‑ oiutua johdin verbi avioitua 340–342
‑oja johdin subst. siivooja 251–253 tekijännimi (t. tekimennimi tms.)
‑okaise‑ ‑okainen ‑okais‑ johdin nomini pienokainen 207, 210
‑okki johdin subst. hoidokki 199, 247
‑okse‑ ‑os johdin subst. kerros 200, 244
‑ola johdin subst. parantola 186, 258
‑ollise‑ ‑ollinen ‑ollis‑ johdin nomini kiitollinen 276
‑okse‑ ‑os johdin subst. ostos 200, 244
‑on pääte verbi puhukoon 118 yksikön 3. persoona (imperatiivissa)
‑ose‑ ‑onen ‑os‑ johdin subst. lapsonen 207, 208, 210
‑ot pääte verbi puhukoot 118 monikon 3. persoona (imperatiivissa)
‑pa liite onpa 126 sävypartikkeli
‑pi ‑vi, ‑V, ∅ pääte verbi puhuu 107 yksikön 3. persoona; ‑pi ja ‑vi vanhassa kielessä
‑ppo johdin subst. juoppo 173, 251
‑päiten johdin adverbi pilanpäiten 397 tulkittu myös yhdyssanaksi
pseudo‑ prefiksi subst. pseudotiede 172
‑pu‑ ‑pua johdin verbi juopua 346
‑ra johdin subst. muhkura 213
‑raise‑ ‑rainen ‑rais‑ johdin nomini papparainen 207, 213, 261
‑ree‑ ‑re ‑reˣ, ‑ret‑ johdin subst. jäntere 211
‑ri johdin nomini huijari 195, 254
‑ro johdin subst. paltero 213
‑s johdin adverbi rannemmas 396 tulkittavissa myös sijaksi (s‑latiivi)
‑s liite onpas 126 sävypartikkeli
‑sa‑ johdin nomini pakosalla 394
‑se‑ ‑nen ‑s‑ johdin nomini poikanen 207, 261–
‑seen ‑hVn, ‑Vn, ‑siin pääte nomini taloon 93 illatiivi
semi‑ prefiksi adj., adv. semihyvä 172 prefiksinä arkikielinen
‑si pääte subst. talosi 95 possessiivisuffiksi
‑sime‑ ‑sin johdin subst. kirjasin 203
‑ska johdin subst. limaska 194, 210
‑skele‑ ‑skella johdin verbi ammuskella 362, 364
‑ssa pääte nomini talossa 81 inessiivi
‑sta pääte nomini talosta 81 elatiivi
‑sta‑ ‑staa johdin verbi kalastaa 326
‑stele‑ ‑stella johdin verbi hienostella 356–358, 361
‑stiˣ ‑sti johdin adverbi pahasti 373–374 tulkittu myös taivutusmuodoksi
‑sto ‑isto johdin subst. kalasto 180 kollektiivijohdos
‑stu‑ ‑stua johdin verbi hermostua 347
super‑ prefiksi nomini superraskas 172
supra‑ prefiksi nomini superjohtava 172
‑t pääte nomini talot 81 monikon nominatiivi
‑t pääte pronom. minut 81 akkusatiivi
‑t pääte verbi puhut 107 yksikön 2. persoona
‑ta ‑a pääte nomini taloa 87–89 partitiivi
‑ta‑ ‑taa - johdin verbi hidastaa 319
‑taˣ ‑ta ‑aˣ, ‑daˣ, ‑laˣ, ‑naˣ, ‑raˣ pääte verbi nousta 120 A‑infinitiivi (I infinitiivi)
‑ta ‑da‑, ‑la‑, ‑na‑, ‑ra‑, ‑tt‑ pääte verbi puhutaan 110 ns. passiivi
‑tava pääte verbi juotava 122, 297 passiivin VA‑partisiippi
‑tele‑ ‑tella johdin verbi kitsastella 356–358, 361
‑ten johdin adverbi samaten 397
‑ti(ˣ) ‑ti johdin adverbi ääneti 395
‑tiaise‑ ‑tiainen ‑tiais‑ johdin nomini maatiainen SKRK 56:4
‑tta pääte nomini talotta 81 abessiivi
‑tta‑ ‑ttaa johdin verbi pesettää 313, 315, 316, 320
‑ttain johdin adverbi vinottainen 379
‑ttaise‑ ‑ttainen ‑ttais‑ johdin adj. vinottainen 261, 283
‑ttare‑ ‑tar johdin subst. ranskatar 192 feminiinijohdos
‑ttava pääte verbi sanottava 122, 297 passiivin VA‑partisiippi
‑tte pääte verbi puhutte 107 monikon 2. persoona
‑ttele‑ ‑tella johdin verbi sinutella 356–358, 361
‑tti johdin nomini ahmatti 247
‑tto johdin subst. pihatto 173
‑ttoma‑ ‑ton johdin adjektiivi varaton 292
‑ttu pääte verbi sanottu 122, 297 TU‑partisiippi
‑ttu‑ ‑ottua johdin verbi ruohottua 347
‑tu pääte verbi juotu 122, 297 TU‑partisiippi
‑tu‑ ‑tua johdin verbi luutua 340, 341
‑tuise‑ ‑tuinen ‑tuis‑ johdin adj. suotuinen 261 SKRK 56:29; tulkittavissa myös ‑tu + ‑inen
‑tuksin johdin adv. kasvotuksin 384
‑tusten johdin adv. kasvotusten 384
‑tutta‑ ‑tuttaa johdin verbi korotuttaa 313, 315, 316, 325
‑u johdin subst. harju 209, 228–229, 299
‑u‑ ‑ua johdin verbi kastua 340
‑uaise‑ ‑uainen ‑uais‑ johdin subst. keltuainen 261
‑ue‑ ‑ut johdin nomini pehmyt 209
‑uee‑ ‑ue ‑ueˣ, ‑uet‑ johdin subst. laivue 184 kollektiivijohdos
‑uise‑ ‑uinen ‑uis‑ johdin subst. korkuinen 270
‑ukaise‑ ‑ukainen ‑ukais‑ johdin subst. nuorukainen 207, 209, 210
‑ukka johdin subst, puolukka 199, 209
‑ukkee‑ ‑uke ‑ukeˣ, ‑uket‑ johdin subst. lisuke 201
‑ukki johdin subst. isukki 209 lastenkieltä
‑ukse‑ ‑us johdin subst. alus 188, 195, 200, 232–234
‑ula johdin subst. rakkula 209, 213, 258
‑ulaise‑ ‑ulainen ‑ulais‑ johdin nomini hiirulainen 207, 209, 213, 261
‑ulee‑ ‑ule ‑uleˣ, ‑ulet‑ johdin subst. kääryle 202
‑uli johdin subst. paituli 209
ultra‑ prefiksi nomini ultraääni 172
‑uri johdin subst. apuri 195, 254
‑use‑ ‑unen ‑us‑ johdin subst. alunen 209
‑usta johdin subst. alusta 188
‑usta‑ ‑ustaa johdin verbi matkustaa 326
‑ustime‑ ‑ustin johdin subst. jalustin 203 SKRK 54:60
‑ute‑ ‑us ‑uks‑ johdin subst. korkeus 175–178 ominaisuudennimi
‑utta‑ ‑uttaa johdin verbi maalauttaa 313, 315, 316, 322
‑utu‑ ‑utua johdin verbi kastautua 340, 343
‑uu johdin subst. hakkuu 235
‑uute‑ ‑uus ‑uuks‑ johdin subst. lapsuus 175–178 ominaisuudennimi
‑va ‑pa pääte verbi puhuva 122, 297 VA‑partisiippi
‑va johdin adj. juhlava 284, 290
‑vaise‑ ‑vainen ‑vais‑ johdin nomini huomaavainen 261, 266
‑vat pääte verbi puhuvat 107 monikon 3. persoona

Selityksiä

Koosteen sarakkeet

Edellä olevan taulukon sarakkeet ovat:

Jos morfeemin lopussa on yläindeksi‑x ˣ (U+02E3), se tarkoittaa raja­kahdennusta (jota ei merkitä normaalissa kirjoituksessa). Tyhjän joukon symboli ∅ (U+2205) tarkoittaa nolla­morfeemia eli sitä, että morfeemia ei edusta mikään sanan kirjoitus‑ eikä äänneasussa, mutta morfeemin voidaan kuitenkin tulkita olevan läsnä.

Morfeemin käsite

Morfeemi on kielen pienin yksikkö, jolla on merkitys. Merkitys ei useinkaan ole yksin­kertainen ja helppo selittää. Etenkin johtimen merkitys on usein kuvattavissa vain niin, että sillä muodostetun johdoksen merkitys on jokin muu kuin kanta­sanan merkitys, ja tämä voi tarkoittaa eri kanta­sanoille eri asioita.

Morfeemeja ovat suomen kielessä

Suomessa yhdistämättömän sanan morfeemit esiintyvät edellä olevan luettelon mukaisessa järjestyksessä. Esimerkiksi sana kirjastoissammekin koostuu leksikaalisesta morfeemista kirja, johtimesta ‑sto, päätteistä -i- (monikon tunnus), -ssa (sijapääte) ja -mme (possessiivi­suffiksi) sekä liitteestä ‑kin.

Sidonnainen morfeemi on sellainen, joka ei esiinny erillisenä sanana, vaan vain yhdistyneenä yhteen tai useampaan muuhun morfeemiin. Suomessa muut kuin leksikaaliset morfeemit ovat sidonnaisia. Sidonnaisten morfeemien joukko on melko vakaa; suomen kieleen on tullut jonkin verran uusia prefiksejä lainautumisen kautta, ja vieras­peräisten sanojen loppuosia saatetaan ruveta käyttämään uusia sanoja muodostettaessa morfeemeina (johtimina tai yhdys­sanan jälki­osana).

Rajauksia

Tässä esityksessä on rajoituttu suomen nykyiseen yleis­kieleen suunnilleen sellaisena kuin Iso suomen kieli­oppi (ISK) ja Kieli­toimiston sana­kirja sen kuvaavat. Mukana on kuitenkin muutamia johtimia, joilla muodostetut sanat ovat sana­kirjassa arkisiksi tai murteellisiksi merkittyjä . Ulkopuolelle on jätetty johtimet, joita esiintyy vain eris­nimissä tai murteissa, esimerkiksi ‑nka.

Tässä tulkitaan johdoksiksi vain sellaiset sanat, joiden kanta­sana esiintyy nykyisessä yleis­kielessä ja jotka suomen­puhuja siksi voi hahmottaa johdoksiksi. Tähän ei välttämättä sisälly, että kanta­sanan ja johdoksen merkitysten suhde on ilmeinen ja selvä. Esimerkiksi sanojen koira ja koiras (: koiraan) suhde on erikoinen.

Tarkennuksia ja tulkintoja: