Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja julkaistiin vuosina 1866–1880. Aluksi se julkaistiin vihkosina nimellä Suomalainen ja Ruotsalainen Sanakirja (ks. uutista 1. vihkosen ilmestymisestä).
Sanakirjassa on noin 200 000 hakusanaa, saman verran kuin Nykysuomen sanakirjassa (1951–1961) ja kaksi kertaa enemmän kuin nykyisissä Kielitoimiston sanakirjassa ja Suomi–ruotsi-suursanakirjassa.
Sanakirjaa käytettiin kauan yleiskielen sanakirjana, vaikka se sisältää myös sanastoa, joka oli jo sen tekohetkellä vanhentunutta, ja Lönnrotin itse sepittämiä sanoja, joita ei ole mitenkään erotettu muista. Nykylukijalle voi olla hankalaa, että suomenkielinen teksti on ladottu fraktuuralla (selitykset taas antiikvalla).
Sanakirjan osa A–M on digitoitu ja saatettu verkkoon Münchener DigitalisierungsZentrumissa (MDZ). Käyttöä hankaloittaa se, että aineisto näkyy selaimessa erityisen lukuohjelman sisällä ilman hakemistoa ja hakutoimintoa. Aineisto oli aiemmin vain kuvaskannauksena, nykyisin myös tekstiskannauksena, joten siitä voi valita ja leikata tekstiä. Tosin etenkin fraktuuran skannauksessa on sattunut virheitä, eikä tekstin skannaus ole ottanut huomioon palstoitusta.
Tämän sivun tarkoitus on osittain korjata sisällysluettelon puutetta: seuraavassa on linkit skannatun teoksen ”sektioihin” sektion ensimmäisen hakusanan mukaan. Kukin sektio sisältää vaihtelevan määrän kirjan sivuja; sivulta pääsee seuraavalle ▶-painikkeella. Teksti on alkutilassa melko pientä; sitä voi suurentaa muun muassa napsauttamalla tekstiä.