Unicode-numero on numero, joka yksilöi merkin kansainvälisessä merkistöstandardissa Unicodessa. Unicode-numero voi sisältää numeroita 0–9 ja kirjaimia A–F. Usein sen eteen kirjoitetaan selvyyden vuoksi ”U+”. Unicode-numeron voi selvittää esimerkiksi Alan Woodin Unicode-sivujen avulla.
Merkistö-ohjelma on kaikissa Windows-järjestelmissä, joskin sen monipuolisuus vaihtelee. Kohtalaisen uusissa järjestelmissä sillä voi kirjoittaa minkä tahansa Unicode-merkin, joka sisältyy johonkin koneessa olevaan fonttiin ja jonka numero on enintään nelinumeroinen. Merkin numeroa ei tarvitse tietää ennalta, vaan merkin voi etsiä taulukosta tai nimen perusteella.
Valitettavasti Merkistö-ohjelma (englanninkielisessä versiossa
Character Map) on Windowsissa aika lailla piilotettuna. Se on Käynnistä-valikon kohdassa
Apuohjelmat→
Merkistö-ohjelman käynnistämistä voi helpottaa tekemällä sille pikakuvakkeen työpöydälle tai kiinnittämällä ohjelman Käynnistä-valikkoon. Tietoja pikakuvakkeiden teosta ja valikkoon kiinnittämisestä on Windowsin ohjeissa.
Merkistö-ohjelma näyttää merkkejä pienissä laatikoissa taulukkona (kuva jäljempänä). Taulukosta näkyy kerralla vain pieni osa, mutta sitä voi vierittää alas ja ylös oikealla olevaa vierityspalkkia käyttäen. Merkit ovat Unicode-numeron mukaisessa järjestyksessä, joka ei suinkaan aina vastaa merkkien luonnollista järjestystä.
Merkki voidaan valita kaksoisnapsautuksella. Tällöin merkki kopioituu
Merkistö-ohjelman ikkunan yläosassa olevasta
-valikosta tehdyllä valinnalla on useita vaikutuksia:Nykyaikaisissa järjestelmissä useat perusfontit, kuten Cambria, Calibri ja Times New Roman, ovat merkkivalikoimaltaan laajoja, mutta eivät välttämättä riitä erikoisalojen tarpeisiin. Erikseen saatavissa on useita merkkivalikoimaltaan laajoja fontteja, niistä monet maksuttomia.
Riittävän uusissa Windowseissa Merkistö-ohjelma sisältää valintaruudun
. Se kannattaa valita ja pitää valittuna; valinta onneksi säilyy, vaikka Merkistö suljetaan.Tässä tilassa voi merkin valita sen Unicode-numeron perusteella seuraavasti: kirjoitetaan numero ruutuun
ja painetaan Enter-näppäintä. Edellä olevassa kuvassa on kirjoitettu Unicode-numero 010D (alkunollan voisi jättää pois), jolloin on saatu vastaava merkki (č) merkkitaulukon vasempaan yläkulmaan korostettuna. Se voidaan sitten valita kaksoisnapsautuksella.Merkkiä voi etsiä Unicode-
Kun jokin merkki on valittu taulukosta, sen
Unicode-numero
(esimerkissä
Merkkejä voi ryhmitellä valitsemalla
-valikoista kohta . Tällöin Merkistö-ohjelman ikkunan oikealle puolelle tulee pienempi ikkuna, josta voi valita merkkiryhmän. Tällöin alkutilassa on valittuna ryhmä ”Latinalainen”, joka tarkoittaa latinalaisen aakkoston kaikkia kirjaimia. Ohjelman pääikkunan merkkitaulukossa näkyvät tällöin vain kyseiset kirjaimet, joskaan ne eivät ole aakkosjärjestyksessä vaan aliryhminä, joiden sisällä järjestys on suunnilleen aakkosjärjestys.Ryhmittelyssä on jotakin omituisuuksia. Esimerkiksi ryhmä ”Yleiset välimerkit” sisältää myös erikoismerkkejä kuten ©, ® ja ‰. Toisaalta useimmat erikoismerkit, jotka eivät kuulu mihinkään erityiseen ryhmään kuten matemaattisiin tai teknisiin merkkeihin, ovat ryhmässä ”Symbolit ja Dingbat-merkit”. Lisäksi osa alialueiden (jotka ovat Unicode-lohkojen ryhmiä) suomenkielisistä nimistä on outoja käännösvirheitä; esimerkiksi Kirjesymbolit tarkoittaa kirjaintenkaltaisia symboleja (letterlike symbols) eli kirjaimista muodostettuja erikoismerkkejä kuten ℗. Ks. Unicode-merkistön lohkot ja niiden suomenkieliset nimet.
Vielä yksi lisämahdollisuus on merkkien valinta merkistökoodauksen mukaan. Se tehdään
-valikosta. Esimerkiksi valinta poimii esiin ne merkit, jotka kuuluvat Windowsin vanhaan, suhteellisen suppeaan (kaikkiaan noin 200 merkkiä) kyrilliseen merkistöön. Se sisältää mm. kaikki venäjässä yleisesti käytetyt merkit. Jotta -valikkoa voisi käyttää, pitää -valikosta olla valittuna .Ainakin vielä Windows 10:ssä Merkistö-ohjelmalla voi tuottaa vain sellaisia merkkejä, joiden Unicode-numero on enintään U+FFFF. Käytännössä tarvittavat merkit kuuluvat lähes aina tähän joukkoon. Ulkopuolelle jää vain jokseenkin erikoisia merkkejä kuten harvinaisimmat kiinan merkit, muinaiset foinikialaiset merkit ja joukko matematiikassa harvoin käytettyjä erikoismerkkejä.
Lisäksi Merkistö-ohjelma ei tunne joukkoa uusimpia Unicode-merkkejä. Tämä riippuu Windowsin versiosta, mutta esimerkiksi Windows 7:ssä rupian (Intian rahayksikön) uutta merkkiä U+20B9 ei todennäköisesti löydy sen nimellä (Indian rupee sign) etsittäessä; se lisättiin Unicodeen vasta versiossa 6. (Sen sijaan löytyy kyllä vanhempi rupee sign, U+20A8, ₨, joka on alkuasultaan aivan erilainen, R:n ja s:n tai R:n ja p:n yhdistelmä.) Sitä ei näy myöskään silloin, kun on valittu ryhmä ”Valuuttamerkit”. Sen sijaan se löytyy numeronsa perusteella, jos se on käytössä olevassa fontissa, mutta Merkistö-ohjelma näyttää sen nimeksi . (Ks. erillistä kuvaa rupian uuden merkin valitsemisesta.)
Kokeile ja harjoittele menetelmää seuraavilla merkeillä:
ü (saksalainen y), ç (c ja sedilji), ē (e ja pituusmerkki), ə (švaa), Ð (iso D ja poikkiviiva),.
♥ (korttipakan yksi maa), ♪ (eräs nuotti), ∞ (äärettömän merkki matematiikassa),
• (luetelmapallo), Ψ (kreikkalainen psii-
Tämä sivu kuuluu sivustoon Merkkien kirjoittamisen ohjeita.