Azeri eli azerbaidžani on Suomessa melko vähän tunnettu kieli, mutta sen puhujia saattaa olla jopa 30 miljoonaa (tiedot ovat epävarmoja). Se on kiinnostava myös siksi, että sitä kirjoitetaan kolmella eri kirjaimistolla: Iranissa arabialaisilla kirjaimilla, Azerbaidžanissa nykyisin virallisesti latinalaisilla kirjaimilla mutta edelleen myös kyrillisillä kirjaimilla.
Azeri on läheistä sukua turkille, ja aiemmin sitä pidettiinkin turkin muotona. Latinalaista aakkostoa käytettäessä kirjoitusjärjestelmäkin on varsin samanlainen kuin turkissa. Siihen kuuluvat ç, ğ, ı, ö, ş ja ü kuten turkissa ja lisäksi švaa-kirjain ə, jonka äännearvo on [æ] eli sama kuin suomen ä:n. Kirjaimen j äännearvo on [ʒ] (suunnilleen suomen oikeinkirjoituksen ž), ja c:n äännearvo on [ʤ] (suunnilleen dž).
Azerinkielisten nimien kirjoitusasuissa saattaa olla vaihtelua mm. siksi, että arabialaisia tai kyrillisiä kirjoitusasuja on translitteroitu eri järjestelmien mukaan. Esimerkiksi kyrillisen ы:n vastineena on nykyisessä latinalaisessa kirjoitusjärjestelmässä pisteetön i ı, mutta translitterointivastineena saattaa olla y, joka taas nykyisin on j-äänteen merkki. Sekaannuksia on aiheuttanut myös se, että vuonna 1991 käyttöön otettu latinalainen kirjoitusjärjestelmä poikkeaa jossain määrin vanhemmasta, vuosina 1929–1939 käytetystä.
Suomessa on aiemmin käytetty azerinkielisissä nimissä (sinänsä luonnollisesti) ä:tä ə:n tilalla sekä š:ää ş:n ja ž:aa j:n tilalla. Hakuteoksissa saatetaan esimerkiksi ilmoittaa Azerbaidžanin omakieliseksi nimeksi Azärbaidžan, vaikka se on nykyortografian mukaan Azərbaycan.