M-kirjain on peräisin kreikkalaisen kirjaimiston myy-kirjaimesta, joka versaalina on aivan samanlainen kuin M. Gemenamuodoissa on huomattava ero: gemena-m on kehittynyt M:n muotojen pyöristymisen kautta, kun taas gemena-myy μ on syntynyt pikemminkin siten, että versaali-myyn vasen pystyviiva on venynyt alas ja kirjain kokonaisuutena on pienentynyt.
Kyrillisessä kirjaimistossa em-kirjain on versaalina täysin samanlainen kuin latinalainen M. Gemenana se on pienennetty versaali: м.
Kreikan myy kehittyi seemiläisestä mem-merkistä 𐤌, jonka nimi tarkoitti vettä ja jonka muoto oli aaltoviiva. Myöhemmin aallon kaarevat muodot muuttuivat kulmikkaiksi. Mem-merkistä ovat kehittyneet heprean mem מ ja arabian mim م.
M-kirjain tarkoittaa yleensä m-äännettä, joka on bilabiaalinen (molempia huulia käyttäen äännettävä) nasaalinen konsonantti. Nasaalisuus tarkoittaa, että ilmavirta kulkee nenän kautta.
Kuitenkin v- tai f-äänteen edellä m usein ääntyy labiodentaalisena nasaalina, jonka foneettinen merkki on IPAssa [ɱ]. Labiodentaalisuus tarkoittaa, että huulet eivät kosketa toisiaan vaan alahuuli koskettaa ylähampaita – ennakoiden v:n tai f:n ääntämistä. Myös v:tä tai f:ää edeltävä n voi ääntyä tällä tavoin. Kyse on sellaisesta äänteellisestä vaihtelusta, joka ei vaikuta sanojen merkitykseen ja jota ei merkitä kirjoituksessa, paitsi tarkassa foneettisessa kirjoituksessa. Se kuitenkin heijastuu kirjoitusasuun sikäli, että joissakin sanoissa on vaihtelu m ∼ n v- tai f-äänteen edellä, esimerkiksi englannin symphony, suomen sinfonia.
Monissa kielissä kuten ranskassa ja portugalissa vokaalin jälkeinen m ei äänny vaan osoittaa, että vokaali on nasaalinen eli ääntyy (osittain) nenän kautta. Ilmiötä käsitellään tarkemmin N-kirjaimen tarinassa.
Portugalissa m:n käyttö tähän tarkoitukseen on niin yleistä, että m on usein korvannut alkuperäisen (latinan mukaisen) n:n. Esimerkiksi latinan sanasta bonum ’hyvä’ johtuva sana lausutaan ranskassa ja portugalissa suunnilleen samoin (b-äänne ja nasaalinen o-äänne) mutta kirjoitetaan ranskassa bon, portugalissa bom.
Osittain nasaalisuuteen, osittain m:n heikkoon ääntämiseen ja osittain tilan säästämiseen perustunee se, että vokaalin jälkeisen m:n tilalla käytettiin usein vain vokaalin päälle vedettyä vaaka- tai aaltoviivaa. Esimerkiksi templum ’temppeli’ saattaa esiintyä asussa tēplū tai tẽplũ. Käytäntö alkoi keskiajalla ja jatkui 1600-luvulle asti.
Vokaalin jälkeinen m ääntyy usein heikkona varsinkin sanan lopussa. Esimerkiksi antiikin latinasta on päätelty mm. runomittoja tutkimalla, että sananloppuinen m jäi usein kokonaan ääntymättä tai ääntyi vain edeltävän vokaalin nasaalistumisena tai pidentymisenä.
Sananloppuinen m on usein häviämisen sijasta muuttunut hiukan helpommin äännettäväksi, n-äänteeksi. Näin kävi mm. muinaiskreikassa, jossa sananloppuista m:ää ei esiinny lainkaan. Samoin on käynyt suomessa. Muun muassa alkuperäinen akkusatiivin pääte -m on muuttunut päätteeksi -n, jolloin akkusatiivi ja genetiivi ovat langenneet yhteen. Tämän takia sanomme näin pojan ja pojan pallo käyttäen samaa muotoa pojan, vaikka muodolla on aivan eri merkitykset.
M-kirjaimen käyttö jonkinlaisena lukumerkkinä on osittain varsin hämmentävää. M voi tarkoittaa tuhatta tai miljoonaa tai yli miljoonaa, ja m taas tuhannella jakamista tai miljoonalla kertomista.
Roomalaisena lukumerkkinä M tarkoittaa tuhatta (1 000). Se on latinan sanan mille ’tuhat’ alkukirjain, mutta alkujaan kyseessä oli kirjaimista erillinen merkki, joka myöhemmin samastettiin M-kirjaimen kanssa.
Mittayksikön etuliitteen tunnuksena M tarkoittaa miljoonakertaista, m taas tuhannesosaa. Esimerkiksi MW tarkoittaa megawattia eli miljoonaa wattia, mm taas millimetriä eli metrin tuhannesosaa. Joskus nämä sekaantuvat toisiinsa, jolloin virhe on periaatteessa hyvin suuri, mutta käytännössä asiayhteys yleensä auttaa ymmärtämään, mistä on kyse. Tunnus M johtuu kreikan sanasta megas ’suuri, valtava’, tunnus m taas latinan sanasta mille.
Geologiassa ja tähtitieteessä on usein tarvetta puhua miljoonista vuosista. Englannin kielessä käytetään tällöin usein lyhennettä ”My”, missä ”y” tarkoittaa vuotta (year). Kyseessä ei kuitenkaan ole megavuosi (megayear) – tällaista nimitystä ei juuri käytetä – vaan se on vain lyhenne sanoista millions of years. Suomessa käytetään milloin ilmausta ”Mv” tai ”mv”, milloin ilmausta ”Ma”, jossa ”a” on vuoden kansainvälinen joskin standardoimaton tunnus. Viimeksi mainittu lienee asetettava etusijalle, jos lyhennettä ”milj. v.” pidetään liian pitkänä.
Ydinaseen vaikutusta kuvaava sana megatonni on muodollisesti massan yksikkö (miljoona tonnia eli miljardi kilogrammaa), mutta käytännössä se ilmoittaa, miten suurta määrää erästä räjähdettä (TNT) aseen vaikutuksen arvioidaan vastaavan.
Etuliitteen tunnus μ (mikro-) on m-kirjaimen kreikkalainen vastine myy. Se tarkoittaa miljoonasosaa ja johtuu kreikan sanan mikros (μικρός) ’pieni’ alkukirjaimesta.
Kirjainta M käytetään melko usein ilmaisemaan miljoonakertaisuutta muuallakin kuin SI-yksiköiden tunnusten kanssa. Esimerkiksi Mmk esiintyi aiemmin melko usein miljoonan markan lyhenteenä. Kielenhuolto on suhtautunut tällaiseen käyttöön torjuvasti. Kuitenkin M€ tai Me on nykyisin hyväksytty miljoonaa euroa tarkoittava ilmaus, mutta vain, ”kun tilaa on todella hyvin vähän” (Kielitoimiston ohjepankki, sivu Rahasummat).
Tietotekniikassa M aiheuttaa samantapaisia ongelmia kuin k, sillä tietotekniikan ”mega” on ”kilo kiloja”, joka taas voi olla 1 000 × 1 000 eli miljoona (”desimaalinen mega”) tai 1 024 × 1 024 eli 1 048 576 eli ”binaarinen mega” tai jopa sekamuotoa 1 024 × 1 000. Käytännössä näiden välinen ero on usein merkityksetön. K:n tarinassa mainitulla uudistuksella, joka ei tunnu etenevän, on kuitenkin haluttu eriyttää merkitykset niin, että M tarkoittaisi aina miljoonaa ja tunnus Mi (luetaan: mibi) tarkoittaisi ”binaarista megaa”.
Usein M:n tilalla käytetään gemena-m:ää. Saatetaan esimerkiksi kirjoittaa ”512 mb” kun todellisuudessa tarkoitetaan 512 megatavua (MB). Aiemmin ”mmk” merkityksessä ’miljoona markkaa’ oli melko yleinen. Nykyisin käytetään jonkin verran lyhennettä ”me” merkityksessä ’miljoona euroa’. Periaatteessa tämä on mieletöntä, koska mittayksikön etuliitteen tunnuksena m tarkoittaa tuhannesosaa. Tosin lähes aina asiayhteys tekee selväksi, ettei siitä voi olla kyse.
M-kirjaimella sellaisenaan on useita symbolimerkityksiä kuten seuraavat: