Arkisen asiakirjoittamisen opas, luku 6 Kirjoittamisen tekniikkaa:

Toistoa, toistoa

Toistoa on kahdenlaista: asioiden toistamista ja samojen tai samanlaisten sanojen toistumista. Nämä ovat varsin erilaisia ilmiöitä.

Asioiden toistaminen voi olla häiritsevää, tekstiä turhaan pidentävää ja lukemista hidastavaa, mutta joskus se voi olla hyvä tehokeino. Jos asia on todella tärkeä, se ehkä kannattaa sanoa kahdesti, kolmestikin. Kun sanot asian useilla eri sanakäänteillä, se voi mennä paremmin perille, koska yksi ymmärtää yhdellä tavalla muotoillun viestin, toinen toisella tavalla esitetyn. Rajoita kuitenkin toisto todella tärkeisiin asioihin.

Sanojen toistuminen on tyylikysymys, eikä siitä kannata liiaksi huolestua. Toisin kuin asioiden toisto, sanojen toisto on harvoin tietoista ja harkittua. Joskus vain käy niin, että tulee käyttäneeksi peräkkäisissä virkkeissä tai jopa yhden virkkeen sisällä samaa sanaa häiritsevän monta kertaa.

Sanojen toiston häiritsevyys riippuu sanan luonteesta. Ketään tuskin häiritsee sanojen ”se, ”on”, ”ei” ja ”tai” toistuminen. Nehän ovat lyhyitä ja merkitykseltään kieliopillisia, eivät sisällöllisiä kuten substantiivit ja verbit. Mitä pitemmästä sanasta on kyse, sitä häiritsevämpää toisto on. Häiritsevyyttä lisää myös se, että sanan esiintymät ovat toisiaan kovin lähellä. Sen sijaan on turha pelätä esimerkiksi sitä, että sama sana toistuu peräkkäisissä kappaleissa.

Jos sama sana toistuu tekstissäsi häiritsevän monta kertaa, voit korjata tilannetta monilla eri tavoilla. Yksinkertaisin on pronominien kuten ”se” ja ”joka” käyttö, joskin se voi vaatia virkkeiden rakenteen muuttamista. Huolehdi kuitenkin siitä, että on selvää, mihin mikäkin pronomini viittaa. Epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus on paljon pahempi asia kuin sanojen toistuminen. Toinen korjauskeino on korvata sanoja synonyymeillä eli samaa merkitsevillä sanoilla. Sanakirjoista on apua, jos et muuten keksi sopivia synonyymejä. Huolehdi kuitenkin siitä, että sanoma ei hämärry tai muutu sen takia, että käyttämäsi sana ei olekaan lukijalle tuttu. Älä siis käytä liian harvinaisia synonyymejä. On myös syytä muistaa, että harvoin mikään sana on toisen sanan täydellinen synonyymi – yleensä sanoilla on ainakin lievä vivahde-ero. Kolmas korjauskeino on käyttää yleisnimiä erisnimien asemesta tai muutoin sopivia kuvailevia yleisluonteisia sanoja, jotka asiayhteydessään ovat tarpeeksi selviä. Tarkastellaan esimerkkinä seuraavaa kappaletta:

Vipunen on jo pitkään ollut korkeakoulun käytetyin tietokone. Vipusessa käy kuu­kau­des­sa 6000–7000 eri käyttäjää. Vaikka Vipusta onkin koko ajan uusittu, niin tarvetta tehostukseen on edelleen. Vipunen päivitetään vuonna 1995.

Tässä esiintyy useita kertoja erään tietokoneen erisnimi ”Vipunen”. Sopiva korjauskeino on ensinnäkin käyttää toisessa virkkeessä sanan ”se” sopivaa muotoa: ”siinä”. Sitä seuraavissa virkkeissä erisnimi ”Vipunen” voidaan korvata sanan ”kone” sopivalla muodolla, koska lukijalle varmaankin on aivan selvää, mitä konetta tarkoitetaan. Toinen vaihtoehto olisi käyttää niissäkin sanaa ”se”, mutta tällaiset pronominit ovat sitä hankalampia tulkita nopeasti oikein, mitä kauempana ne ovat siitä sanasta, johon ne viittaavat.