Pilkkujen tärkeydestä

Pilkkujen käyttö voi olla hyvin tärkeää virkkeiden ymmärrettävyydelle. Toisaalta jotkin pilkun käytön kysymykset ovat lähes yhdentekeviä. Jos haluat kirjoittaa tarkasti normien mukaan, tarkista toki, tuleeko ilmaisuun ”sen jälkeen kun” pilkku koko ilmaisun eteen vai kun-sanan eteen. Luettavuuden kannalta asialla tuskin on mitään merkitystä.

Pilkut ovat tärkeitä, koska ne jaksottavat tekstiä ja tekevät varsinkin pitkät virkkeet paljon helpommin luettaviksi. Monella kirjoittajalla tuntuu olevan taipumus käyttää pilkkuja suunnilleen oikea määrä mutta väärissä kohdissa. Silloin pilkut jaksottavat virkkeen – mutta väärin, jolloin ne eivät helpota lukemista vaan vaikeuttavat sitä.

Seuraavassa on yksinkertaisia pilkkusääntöjä. Muitakin sääntöjä on, mutta näillä pärjäät pitkälle. Ensimmäinen lienee tärkein, koska se auttaa lukijaa jäsentämään pitkät virkkeet.

• Sivulause erotetaan päälauseesta pilkulla. Jos sivulause on päälauseen sisällä, sen molemmille puolille kuuluu pilkku. Esimerkki: ”Talo, jonka rakensi Jussi, on hyvä.” Tällaisia päälauseen sisään upotettuja sivulauseita kannattaa usein välttää, koska ne tekevät virkerakenteen raskaaksi. Sivulauseen aloittavat yleensä mm. sanat ”joka”, ”mikä”, ”että”, ”kun” ja ”koska”, mutta niiden eteen ei suinkaan aina tule pilkkua. Sana ”ja” voi aloittaa lauseen tai olla aloittamatta; asia riippuu siitä, millaisia kielellisiä ilmaisuja sana ”ja” yhdistää.
• Lauseenvastiketta ei eroteta pilkulla. Esimerkki: ”Työtaakan kasvaessa leluhommat nousevat pinnalle.” Siis lauseenvastikkeen ”työtaakan kasvaessa” perään ei tule pilkkua. Joskus lauseenvastike on niin pitkä, että pilkku tuntuisi tarpeelliselta, mutta silloin on parasta korvata lauseenvastike sivulauseella, kuten edellä olen esittänyt.
• Rinnasteiset päälauseet erotetaan pilkulla. Esimerkki: ”Unix on hyvä, ja tämä pizza on maukas”. Poikkeus: pilkkua ei käytetä, jos lauseilla on yhteinen lauseenjäsen. Esimerkki: ”Unix on hyvä ja sopii moneen tarkoitukseen” (missä lauseilla on yhteinen subjekti ”Unix”).
• Rinnasteisia sivulauseita ei eroteta toisistaan pilkulla. Esimerkki: ”Tämä on tietokone, joka on hyvin nopea ja jonka saat halvalla.” Tässä siis ensimmäinen sivulause erotetaan pilkulla päälauseesta mutta ei seuraavasta sivulauseesta. (Kyseiset sivulauseet ovat rinnasteisia, koska ne liittyvät samaan päälauseen sanaan ”tietokone”, johon sekä ensimmäisen sivulauseen ”joka” että toisen sivulauseen ”jonka” viittaavat.) Toisaalta kirjoitetaan esim. ”Tämä on tietokone, jossa on Unix, joka on hyvä.”, koska sivulauseet eivät ole rinnasteisia vaan jälkimmäinen viittaa edellisessä olevaan sanaan.
• Vaikka että-sanan eteen useimmiten kuuluu pilkku, tämä ei koske sekä-että-rakennetta, koska siinä että-sana ei aloita sivulausetta.
• Lyhyistä virkkeistä voi jättää pilkkuja pois harkinnan mukaan. Esimerkiksi virkkeessä ”Sataa ja tuulee” on oikeastaan kaksi rinnasteista päälausetta, joten tiukasti muodollisten sääntöjen mukaan ja-sanan eteen kuuluisi pilkku, mutta on tavanomaista ja järkevää jättää se pois.

Harjoitellaanpa hiukan. Seuraavassa on pilkuttamaton virke:

Siitä onko kyseessä teos vai ei voidaan pyytää tekijänoikeusneuvoston lausunto mutta viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin siinä tapauksessa että tekijänoikeuden rikkomisesta nostetaan oikeusjuttu.

Kun virke pilkutetaan erottamalla sivulauseet päälauseistaan pilkuilla, saadaan huomattavasti luettavampi tulos:

Siitä, onko kyseessä teos vai ei, voidaan pyytää tekijänoikeusneuvoston lausunto, mutta viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin siinä tapauksessa, että tekijänoikeuden rikkomisesta nostetaan oikeusjuttu.