Kielimerkkaus, luku 1 Kielimerkkauksen tarkoitus:

Muita perusteluja

Word tunnistaa HTML-sivun kielimerkkauksen

Jos Word-ohjelmalla avataan HTML-sivu oikolukua varten, niin tarpeeksi uudet Wordin versiot osaavat ottaa huomioon HTML-merkkauksen lang-määritteet. Jos näitä määritteitä on käytetty järjestelmällisesti, niin Word osaa soveltaa tekstin eri osiin kunkin kielen sanastoja ja oikolukusääntöjä. Tämä toki edellyttää, että Wordiin on asennettu käytettyjen kielten tuki.

Word sopii hyvin oikolukuun silloin, kun tekstissä on vain vähän virheitä. Havaitut virheet voi tällöin korjata muulla ohjelmalla HTML-dokumenttiin. Yleensä ei kannata muokata HTML-sivua Word-ohjelmalla, koska se tekee haitallisia muutoksia merkkaukseen.

Pelkkä tieto kielestä voi auttaa

Selain tai muu ohjelma voisi ilmaista, mitä kieltä teksti on. Tällainen tieto voi olla hyödyksi esimerkiksi auttaessaan käyttäjää näkemään, että mitä kieltä jokin lause on. Tieto auttaisi häntä etsimään sanojen ja lauseiden merkityksiä ja käännösapua oikeilta tahoilta. Esimerkiksi Mozilla 1.0:n käyttäjä voi viedä kursorin sanan päälle ja hiiren oikeaa nappia käyttämällä ja vaihtoehdon "Properties" valitsemalla saada esiin pienen tietoikkunan, josta ilmenee ainakin kieli, jos se on dokumentissa ilmaistu kielimerkkauksella.

Erikielisten osien näyttäminen erilaisina

Käyttäjä voi jo nyt ohjata CSS:ää tarpeeksi hyvin tukevan selaimen (esimerkiksi Opera 6:n) näyttämään erikielisiä tekstejä eri tavoin, jos sivulla on käytetty kielimerkkausta. Esimerkiksi CSS-sääntö
*[lang="en"] { font-family: fantasy; }
käyttäjän tyylisäännöstössä aiheuttaisi englanninkielisten osien esittämisen eri fontilla. Tämä oli tietysti vain esimerkki; käytännössä kannattaisi valita jokin muu fontti, mutta yksityiskohdat riippuvat siitä, millainen käyttäjän tyylisäännöstö on kokonaisuudessaan.

Tällainen asetus muuten on sivuntekijälle usein hyödyllinen, koska se auttaa tarkistamaan, että sivulla on käytetty kielimerkkausta oikein.

Periaatteessa voitaisiin CSS:ssä käyttää myös pseudoluokkaa :lang, mutta tuki sille on vielä suppeampi kuin esimerkissä käytetylle tavalle, joka perustuu ns. määriteselektoreihin.

Selaimen aputoimintojen auttaminen

Ohjelman käyttöliittymä voi sisältää piirteitä, joiden toteutuksessa olisi eduksi, jos ohjelma tietäisi tekstin eri osien kielen. Esimerkiksi Opera-selaimessa käyttäjä voi maalata sanan hiirellä ja sitten hiiren oikealla napilla valita jonkin haku- ja käännöstoiminnon. Tämä on vielä suhteellisen alkeellisesti toteutettu, mutta ideana erinomainen. Ja se toimisi paremmin, jos selain "tietäisi", mitä kieltä sana on, ja suoraan kääntäisi sen käyttäjän kielelle, jonka hän on ilmoittanut selaimen asetuksissa. Nykyisin käyttäjä joutuu aina erikseen valitsemaan lähtökielen (ja kohdekielen), jolloin toimintaa ei voi toteuttaa sujuvasti pelkällä napsauksella.

Kielen kertominen tekstissä voi silti olla tarpeen

On tilanteita, joissa olisi aiheellista itse tekstissä kertoa, että seuraa muunkielistä tekstiä. Kielimerkkaukseen ei ylipäänsäkään kannata paljoa luottaa; se on toistaiseksi parhaimmillaankin vain lisäinformaatiota, josta voi olla hyötyä.

Jos tekstissä on esimerkiksi pitkähkö ranskankielinen lainaus, on yleensä syytä kielimerkkauksen lisäksi mainita sopivalla tavalla ennen lainausta, mitä on tulossa. Maininta voidaan yleensä liittää johdantolauseeseen, joka ylipäänsä kertoo, että on tulossa lainaus, siis tyyliin "Ranskankielisessä alkuteoksessa tämä kohta on seuraava:". Tästä voi olla käyttäjälle apua osittain edellä kuvatuista syistä, ja tällöin tieto on kaikkien saatavilla eikä vain niiden, jotka käyttävät sopivaa selainta sopivalla tavalla.


Kirjoittamisen ajankohta: 2002-06-23. Päivitetty viimeksi 2007-12-03. Teknisiä korjauksia 2017-12-11.
Tämä sivu kuuluu Jukka "Yucca" Korpelan avoimeen tietosivustoon Datatekniikka ja viestintä.